Tällä
päivämäärällä 17-11 tulee kuluneeksi tasavuosia Turussa vaikuttaneen
herttuan ja Ruotsin kuninkaan Juhana III kuolemasta Tukholmassa vuonna 1592:
Kuningas on kuollut. Muistotilaisuus Kolmen Kruunun linnassa Tukholmassa.
Juhanan muistomonumentti löytyy Uppsalan tuomiokirkosta. Hän kuoli
17-11 1592 Tukholmassa Tre Kronor -linnassa 54 vuoden ja 333 päivän
ikäisenä. Hänet haudattiin 1-2 1594 Vaasa-suvun hautakuoriin Uppsalan
tuomiokirkkoon.
Juhana III (ruotsiksi Johan III, ennen kuninkuutta Juhana-herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Hän vaikutti myös Suomen herttuana Turun linnassa vuosina 1556–1563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas.
Juhana Turussa olleessaan opetteli jonkin verran suomen kieltä ja hän
pystyi jossain määrin keskustelemaan myös talonpoikien kanssa vastoin
isänsä Kustaa Vaasan neuvoa. Kerrotaan hänen pitäneen puheenkin suomen
kielellä.
Juhana III. Johan Baptista van Utherin maalaus vuodelta 1582. Kuningas on pukeutunut viimeisimmän espanjalaisen hovimuodin mukaisesti.
Juhana III:n isä Kustaa Vaasa perusti lapsilleen vuonna 1556 kolme melko itsenäistä herttuakuntaa, Itä-Götanmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsitti Turun ja Kokemäenjoenkartanon linnaläänin (Satakunnan historiallinen maakunta) sekä Ahvenanmaan ja hieman myöhemmin myös läntisen Uudenmaan. Suomen herttuaksi tuli tuolloin 18-vuotias Juhana, joka hallitsi lisäksi koko Suomea käskynhaltijana.
Kaarina Hannuntytär, Juhanan vihkimätön vaimo, synnytti Juhana-herttualle neljä lasta. Juhana kuitenkin haluttiin valtapolittisesti naimisiin Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican
kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan äitinä
poliittisista syistä haluttu puoliso ja häntä kosi tuloksetta myös
Venäjän tsaari Iivana IV Julma.
Katariina Jagellonica. Kuva noin vuodelta 1553.
Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas Eerik XIV:lle sopinut, sillä Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolaa vastaan. Avioliitto kuitenkin toteutui 4. lokakuuta 1562 kun Juhana ja Katariina menivät naimisiin Vilnassa. Katariina tuli Turkuun jouluaattona ja Kaarina Hannuntytär sai vetäytyä Vääksyn kartanoon Kangasalle.
Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina kehittivät Turun linnan arkkitehtuuria ja muodostivat sinne pienimuotoisen renessanssihovin
taideteoksineen, hienoine sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen.
Juhanan ja Katariinan loisteliaalla hovilla olikin kauaskantoinen
vaikutus Suomen kulttuuriin, vaikka sitä kestikin alle vuoden.
Juhana III:n nimikirjoitus.
Etenkin
Turussa oltiin valmiita hylkäämään luterilaisuus ja siihen antoi
pontta myös Juhana III vuonna 1576 laatima "Katolisen ja oikeauskoisen
kirkon mukainen Ruotsin kirkon liturgia", joka tunnetaan nimellä
Punainen kirja. Kustaa Vaasan pojista Erik ja Kaarle olivat puolestaan
kalvinisteja.
Juhana oli Turussa suuressa suosiossa; jouluksi
1562 hän toi Turun linnaan Suomen herttuattaren, puolalaisen prinsessan
Katariina Jagellonican, joka oli harras katolilainen. Hänelle
pystytettiin linnaan oma katolinen alttarinsa, jolla hän nautti ehtoollisella myös viininsä.
Juhana
halusi jälleen antaa arvoa piispanviralle ja kirkollisille
seremonioille ja jumalanpalvelus tuli toimittaa uuden liturgian Nova
ordonantion mukaisesti. Esim. vuonna 1580 Juhana III kielsi vouteja
maksamasta papinmaksuja niille, jotka eivät noudata hänen Punaisen
kirjansa liturgiaa. Ahvenanmaan Finströmin pappi Abraham Angermannus
vangittiin Turun linnaan 30 viikoksi hänen uhmattuaan kuninkaan
liturgiaa.
Punainen kirja oli Ruotsin kuningas Juhana III:n vuonna 1576 tai 1577 julkaisema uusi jumalanpalvelusjärjestys, jossa luterilaiseen jumalanpalvelukseen pyrittiin yhdistämään piirteitä katolisesta messusta.
Vastarinta Ruotsin luterilaisessa papistossa oli kova
ja Juhanan kuoleman jälkeen Upsalan kokous totesi 1593 liturgian
taikauskoiseksi, paavin messun kaltaiseksi ja pahennusta herättäväksi
sekä portiksi Superstitionille, taikauskon pedolle, joka houkuttelee
kristittyjä paavin kauheaan eksytykseen. Vastapainona pedolle olisi
tarpeen Profanitas.
Juhana halusi johdattaa Ruotsin kirkon kohti
sellaista suvaitsevaista katolilaisuutta, jota Katariina edusti, mutta
Roomankaan kanssa ei voinut neuvotella, sitä piti vain totella. Turussa
Katariinan perintö oli muuta maata tiukemmassa. Täällä oli vannottu
uskollisuutta Juhanalle ja hänen pojalleen, vallanperijä Sigismundille
19-4 1582 ja siitä valasta pidettiin myös kiinni katkeraan loppuun
saakka.
Katariina Jagellonica vankina Gripsholmin linnassa. Józef Simmlerin (1823–1868) maalaus.
Kun
kuningas Juhana III kuolemasta sitten 1592 ilmoitettiin turkulaisille,
tehtiin se täällä suomenkielisellä julistuksella, olihan Juhanan isä
poikansa Turkuun jättäessään huolehtinut siitä, että Juhana sai täällä
myös suomenkielen opetusta, kun kerran Suomessa vaikutti.
Nemo nisi mors
Turussa 17-11 2017
Simo Tuomola
torstai 16. marraskuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti