Suomi Herää

Tänään 8-7 tulee kuluneeksi tasavuosia valkoisen Suomen hovirunoilijaksi nimetyn Turun yliopiston rehtorin Veikko Antero Koskenniemen syntymästä 1885.

Veikko Antero Koskenniemi, vuoteen 1906 Forsnäs (8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko.

Koskenniemi oli kotoisin Oulusta ja opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui maisteriksi 1907. Vuoteen 1921 Koskenniemi toimi kriitikkona ja vapaana kirjoittajana. Vuonna 1921 hän sai kotimaisen ja yleisen kirjallisuushistorian professuurin Turun yliopistosta, jonka rehtorina hän toimi 1924–1932.


V. A. Koskenniemen hautakivi Turun hautausmaalla

Oulun poika onneton, onnenani ollut on, kirjoitin joskus, mutta se onkin toinen tarina se. Tarina Kaarlo Kramsusta, jota on pidetty Suomen synkimpänä runoilijana. Oulusta Koskenniemen isänmaallisia edeltäjiä kuitenkin hänkin.

Koskenniemen esikoisteos Runoja ilmestyi 1906. Teoksia Elegiat ja Sydän ja kuolema pidetään miehen parhaimpina saavutuksina. Veikko Antero kuoli 1962 ja hänen hautajaisissaan Turun tuomiokirkossa siunauksen suoritti arkkipiispa Ilmari Salomies. Koskenniemen hautaa V.5.3.11.163a  Turun hautausmaalla koristaa Jussi Vikaisen toteuttama reliefi, aiheena matkasauva ja käsi.

Yliopistollinen opetus palasi takaisin Turkuun vuonna 1917, kun kaupunkiin perustettiin ruotsinkielinen Åbo Akademi. Nykyinen Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 Turun Suomalaisen Yliopistoseuran toimesta suomenkieliseksi monialayliopistoksi ruotsinkielisen Åbo Akademin ja kaksikielisen Helsingin yliopiston rinnalle.

Yliopiston alkuaikoja leimasi vahva suomalaiskansallinen henki, ja se toimikin aluksi nimellä Turun Suomalainen Yliopisto. Yliopiston tunnuslause "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle" kuvaa itsenäisyyden alkuajan aatetta ja 22 040 vapaaehtoista lahjoittajaa, jotka mahdollistivat yliopiston perustamisen.




Turun yliopisto aloitti toimintansa entisen Hotelli Phoenix'n rakennuksessa Kauppatorin laidalla. Opetus alkoi 27. kesäkuuta vuonna 1922. Tuolloin yliopiston kirjoissa oli 87 opiskelijaa, ja se koostui kahdesta tiedekunnasta – humanistisesta ja matemaattis-luonnontieteellisestä.

Hotelli Phoenix oli Turussa Kauppatorin laidalla silloisen Venäjän Kirkkokadun varrella sijainnut, vuodesta 1878 vuoteen 1922 toiminut hotelli. Rakennus tunnettiin Phoenixin talona vielä silloinkin, kun se oli vuonna 1920 perustetun yksityisen Turun Yliopiston päärakennus. Phoenixin talo purettiin vuonna 1959.


 
 Näkymä Hotelli Phoenixista 1900-luvun alulta.



Koskenniemen kansallismielisyys heijastui monista hänen runoistaan ja sanoituksistaan, kuten Lippulaulusta ja Finlandiasta. Koskenniemi oli aikansa suosituin suomenkielinen runoilija Eino Leinon jälkeen ja merkittävä kulttuuriauktoriteetti.

Finlandia on Jean Sibeliuksen vuonna 1899 orkesterille säveltämän sarjan Historiallisia kuvia viimeinen osa, alun perin nimeltään Suomi Herää.

Nuorsuomalaiset järjestivät mielenosoituksellisen juhlan venäläisten toteuttamaa sortopolitiikkaa vastaan lehtiensä puolesta 4. marraskuuta 1899. Tähän laadittiin suomalaiskansallinen historiallinen kuvaelma, jonka Sibelius sävelsi, Kaarlo Bergbom kuvitti ja Eino Leino sekä Jalmari Finne laativat sille tunteellisen ja kansallisen taustatekstin; Leino vastasi mm. Suomi Herää (Finlandia) -osan tekstistä.

Vaikka Finlandia-hymnin nykyiset sanat kirjoitti V. A. Koskenniemi vasta puoli vuosisataa myöhemmin, ne heijastelevat sävellyksen alkuperäistä suomalaiskansallista henkeä sortovallan vastaisessa taistelussa. Sibelius ei tarkoittanut teosta laulettavaksi, mutta sille tehtiin alusta asti sanoituksia, eikä Sibelius vastustanut tätä. Omat sanansa Finlandiaan on kirjoittanut Wäinö Sola.

Jalo Wäinö Sola (8. tammikuuta 1883 Helsinki – 12. lokakuuta 1961 Helsinki), vuoteen 1906 Sundberg, oli suomalainen oopperalaulaja ja tärkeimpiä nimiä koko suomalaisessa oopperakulttuurissa





FINLANDIA-HYMNI
Music: J. Sibelius
Lyrics: V.A. Koskenniemi

Oi Suomi, katso, sinun päiväs' koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois,
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois'.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs' koittaa, oi synnyinmaa.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs' seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus' alkanut, synnyinmaa.


Isänmaallisesti

Suomen Turussa 8-7 2014
Simo Tuomola