Burh Abuwa

Tänään 26-10 tulee kuluneeksi tasavuosia Englannin  kuningas Alfred Suuren kuolemasta Winchesterissä vuonna 899. Ehkäpä hän oli omalta osaltaan "syyllinen" myös burha bwrh Turun syntymälle. Katsotaanpa.

• 899 – Alfred Suuri, Englannin kuningas

Alfred Suuri (muinaisenglannin Ælfred, s. 849?, Wantage – k. 26. lokakuuta 899) oli anglosaksien kuningas, joka hallitsi Wessexiä vuosina 871–899. Hän on tunnettu valtakuntansa puolustamisesta tanskalaisia viikinkejä vastaan ja on Knuut Suuren ohella ainoa Englannin monarkki, joka sai lisänimen "Suuri". Hän oli myös ensimmäinen Wessexin kuningas, joka nimesi itsensä Englannin kuninkaaksi.

Kuollessaan Alfred hallitsi voimakasta Wessexia ja oli myös Mercian lääninherrana. Hänet haudattiin Winchesteriin.

Hänen hallintakaudellaan viikinkien kanssa solmitun muodollisen rauhan myötä Englanti jaettiin kahteen osaan. Alfredin hallintaan tuli etelä- ja länsiosat ja viikingeille pohjois- ja itäosat, joita kutsuttiin nimellä danelagen (Danelaw). Hopeapennyssä hänen arvonimekseen oli annettu Rex Anglor[um], "Englannin kuningas", mitä arvonimeä oli ennen Alfredia käyttänyt vain Offa.



  
Alfred Suuri.


Oppineena miehenä Alfred kokosi lakeja, perusti kouluja ja käännätti latinalaisia kirjoja. Hänen aloitteestaan norjalainen Ottar teki retken pitkin Jäämeren rannikkoa Vienanmerelle asti ja slesvigiläinen Wulfston Suomenlahdelle. Lieko Wulfston yltänyt retkillään aina Turkuun saakka.

Alfred aloitti suojattujen kaupunkien eli burhien rakentamisen ympäri eteläisen Englannin. Niihin sijoitettiin varuskunniksi lähiseutujen ja kaupungin asukkaat.

Turku piirrettiin maailmankartalle vuonna 1154 kun arabimaantieteilijä al-Idrisi julkaisi Italiassa maantieteellisen teoksen ja kartaston, jossa kaupunki esiintyi juuri nimellä burh bwrh Abuwa. Turulla oli siis ilmeisesti esiasteensa ennen Koroisten kauppapaikkaa, jonka piispa Folkvinus perusti joskus 1180 ja Samppalinnan jokisuistolinnoitusta, josta löytyy maininta vuodelta 1211.

 

Al-Idrisin kuvaus Suomesta vuodelta 1154.

Niinkuin huomaatte, Al-Idrisi kuvasi maantieteellisessä teoksessaan mm. Fmrk- ja Tbst-nimisiä maita, joiden oletetaan tarkoittaneen Lounais-Suomea, Finnmarkia sekä Hämettä.

Al-Idrisi mainitsee myös alueella sijaitsevia kaupunkeja. Al-Idrisin mainitsemat paikat ovat ehkä olleet jonkinlaisia markkinapaikkoja. Kaupunkimaisia asutuksia Suomessa ei nykyisen käsityksen mukaan ollut vielä 1100-luvulla.

 

Bwrh Abuwa ei tarkoittanut myöskään Liedon Vanhalinnaa, jota sinänsä voidaan pitää Turun varhaisena alkuasteena. Kun Halisten koski syntyi joskus vuoden 800 paikkeilla, se vaikeutti yhteyksiä Linnavuorelle, josta ei ole olemassa varmoja 800- ja 900-lukujen löytöjä. Vuorella ei ehkä ollut tuolloin pysyvää miehitystä tai varuskuntaa, mutta jossakin Aurajokisuistossa sellainen varmasti sijaitsi.

 

  Al-Idrisin maailmankartta vuodelta 1154, etelä siis ylhäällä.

Nostetaan tässä vaiheessa siis kuitenkin hattua kuningas Alfred Suurelle. Hän aloitti suojattujen kaupunkien, turvalinnakkeiden eli burhien rakentamisen maansa suojaksi. Ja hän myös lähetti slesvigiläisen soturipurjehtija ja kauppamies Wulfstonin tutkimusmatkalle Suomenlahdelle kartoittamaan alueen mahdollisuuksia. Ehkäpä hän oli omalta osaltaan "syyllinen" myös burha bwrh Turun syntymälle.

 

Agricolan kielenkäytössä muuten  "turua" merkitsee juuri turvapaikkaa, turcua, jollainen esim. Samppalinnan linnoitus aikanaan oli.

Virallisestihan kaupungin historia aloitetaan usein kirjeestä, jonka paavi Gregorius IX päiväsi 23. tammikuuta 1229. Kirjeessä annettiin lupa siirtää Suomen piispanistuin soveliaampaan paikkaan. 

Aurajokilaakso oli ollut vaurasta, järjestäytynyttä ja suhteellisen tiheästi asuttua aluetta jo rautakaudella, mutta kirkolta sen valloitus onnistui siis vasta 1200-luvulla.

Viimeaikaiset uudet viikinkiajan rahalöydöt ja Suomen vanhimman kirkon jäänteet Aurajokilaaksossa varmentavat omalta osaltaan täällä toimineen kiinteän yhteisön olemassaolon.

Turvassa täällä

Turussa 26-10 2014

 Simo Tuomola