Kirkon kehämuuri

Tällä päivämäärällä 25-10 1632 vietettiin tuolloisen Ruotsin valtakunnan järjestyksessään toisen yliopiston avajaisia Tartossa.

 
 Louis Höflingerin piirros Tarton yliopistosta vuodelta 1860.

1632 – pidettiin Ruotsin valtakunnan toisen yliopiston, Academia Gustavianan juhlalliset avajaiset Tartossa.

Alkujaan yliopiston opiskelijat olivat saksalaisia ja ruotsalaisia, ja pieni osuus opiskelijoista oli myös suomalaisia. Virolaisia ei 1600-luvulla opiskellut Tarton yliopistossa lainkaan.

Academia Gustaviana oli perustettu sotaleirillä Saksassa 30. kesäkuuta Kustaa II Aadolfin toimesta, Virohan kuului tuolloin Ruotsille. Ruotsin ensimmäinen yliopisto oli perustettu Upsalaan 1477 ja se kolmas, Turun Akatemia perustettiin 1640.

Millaiseen maailmaan älyn valoa tuolloin tuotiin. Juuri 1632 Galileo Galilei oli julkaissut kirjansa Dialogi, jossa käsiteltiin aurinkokeskeistä ja maakeskeistä maailmankuvaa kun yritettiin löytää syytä vuorovesi-ilmiölle. Ja sehän ei papistolle sopinut ja jo seuraavana vuonna 1633 Galileo sai tuomionsa jumalanpilkasta ja miehen teokset liitettiin kirkon kiellettyjen kirjojen listalle.

Kirjan Dialogo dei due massimi sistemi del mondo kansilehti.


Dialogi kahdesta maailmanjärjestyksestä eli Dialogi (ital. Dialogo dei due massimi sistemi del mondo) on Galileo Galilein kirjoittama aurinko- ja maakeskistä maailmankuvaa käsittelevä kirja. Se julkaistiin inkvisition nimellisellä hyväksynnällä Firenzessä 1632.

Seuraavana vuonna Galilei tuomittiin jumalanpilkasta, jolloin kirja lisättiin katolisen kirkon kiellettyjen kirjojen luetteloon, josta se poistettiin vasta 1822. Samalla myös muut Galilein teokset kiellettiin. Kirja muodostuu neljän päivän aikana käytävistä kahden filosofin ja yhden maallikon välisistä keskusteluista.

Kun kuningas Kustaa II Aadolf kuoli 1632, tuli tuolloin 6-vuotiaasta Kristiinasta Ruotsin kuningatar ja holhoojahallitus otti maassa vallan. Kun Kristiina oli perustamassa Turkuun yliopistoa, harkittiin aluksi juuri Tarton yliopiston toimintojen siirtämistä Turkuun.

 
 Alkuperäinen akatemia sijaitsi Turun tuomiokirkon kehämuurissa. Grekenborgin paikalle valmistui vuonna 1764 kaksikerroksinen uudisrakennus sovelletuille tieteille eli anatomialle, kemialle ja fysiikalle. Akatemiatalo toinen oikealta, etualalla Sovellettujen tieteiden talo


 
Tuomiokirkon ympäristö vuodelta 1754 olevan kartan mukaan. Akatemia sai käyttöönsä kirkonmuurin koillispuolella sijainneen pitkänomaisen kaksikerroksisen talon, jota katedraalikoulu oli siihen asti isännöinyt. Sen alakerrassa oli kaksi luentosalia, tarpeisto-huone ja ruiskuhuone. Yläkerrassa oli suuri luentosali (auditorium maximum) ja konsistorin sali. Talon itäpuolella oli neliskulmainen rakennus, katedraalikouluun kuulunut Grekenborg, jonka pihaan ”koulun multiin” haudattiin köyhien ruumiit vielä 1650-luvulla. Ruttotautiin kuolleet haudattiin kirkon ”pohjoispuolen multiin”.

Lopulta päädyttiin kuitenkin Turun kymnaasin (1630-1640) muuttamisesta Turun Akatemiaksi, Regia academia aboensis. Kymnaasin edeltäjänä oli puolestaan toiminut Suomen ensimmäinen koulu, Turun katedraalikoulu (1276-1630).
Turun katedraalikoulu eli Tuomiokirkkokoulu oli kirkon keskiajalla ylläpitämä koulu ja palveli lähinnä pappien koulutusta. Katedraalikoulu oli Suomen ensimmäinen koulu. Sen perustivat katoliset munkit 1200-luvulla, todennäköisesti vuonna 1276.

Koulussa opetettiin Raamattua, latinan kielioppia, retoriikkaa ja dialektiikkaa sekä musiikkia ja laulua. Oppiaineet kuuluvat vapaiden taiteiden triviumiin. Koulu muutettiin vuonna 1630 Turun kymnaasiksi, josta puolestaan tuli vuonna 1640 Turun akatemia.

Noin vuoden 1470 vaiheilla rakennettiin tuomiokirkon rungon jatkoksi sen itäpäähän mahtava kulmikas kappeli, joka nykyisin on kirkon pääkuorina. Samalla rakennettiin kirkon ympäri toista metriä paksu ja runsaat 3 1/2 m korkea muuri, joka ympäröi laajaa rauhoitettua kirkkopihaa. Sen yhteyteen rakennettiin lukuisia rakennuksia, joista monet tulivat 1600-luvulla perustetun Turun akatemian käytettäviksi.




Turun akatemian vihkiäiset (Albert Edelfelt, 1902).

Kehämuurin rakentaminen tuomiokirkon turvaksi oli piispa Konrad Bitzin suurhankkeita, osaksi turvaksi kirkon aarteita uhkaavia merirosvoja vastaan. Kirkossa oli riehunut tulipalo 1464 ja kun piispa lähtee kunnostamaan kirkkoa nykyiseen korkeuteen, saa rakennus myös 1467 mennessä maailman pahuutta vastaan suojakseen tiilimuurin, jonka kaakkois- ja lounaispuolelle sijoitetaan korkeat porttitornit kirkon arvovaltaa korostamaan.

Konrad Bitz (Kort Bitz) (k. 1489) toimi Turun piispana vuosina 1460–1489. Hän otti osaa Kalmarin unioniin liittyviin sotiin. Bitzin aikana painettiin hänen tilauksestaan ensimmäinen Suomea varten painettu kirja, Missale Aboense, vuonna 1488. Konrad Bitz kuoli Kuusistossa 13.3.1489 ja hänet on haudattu Turun tuomiokirkkoon.


Katedraalikoulu sijaitsi alun perin tuomiokirkon yhteydessä sen muurissa olleessa rakennuksessa. Akatemiaksi muuttamisen jälkeenkin kaupunkiin jäi silti yhä yliopistoon valmistava katedraalikoulu, josta alettiin vuonna 1641 käyttää triviaalikoulun nimeä. Koulu sai edelleen tilansa tuomiokirkkomuurin rakennuksista nykyisten kirkkorappusten edestä, ja loppututkinnon saaneet oppilaat pääsivät suoraan yliopistoon.

Vuonna 1830 koulu jaettiin ylempään alkeisoppilaitokseen ja lukioon, josta tuli uusi Turun kymnaasi, aina vuoteen 1872 saakka. Lukiolle osoitettiin uudet tilat Vanhan Suurtorin laidalta. Nykyisin koulun perinteitä jatkaa Katedralskolan i Åbo.


Sivistyksen siiveniskuin
Turussa 25-10 2014
Simo Tuomola