Johannes Kepler (27. joulukuuta 1571 – 15. marraskuuta 1630) oli saksalainen tähtitieteilijä, joka laati planeettojen liikkeitä koskevia teorioita.
1604 – Saksalainen tähtitieteilijä Johannes Kepler havaitsi poikkeuksellisen kirkkaan tähden (Keplerin tähti) yhtäkkiä ilmestyvän Käärmeenkantajan tähdistöön. Kyseessä oli viimeisin omassa galaksissamme havaittu supernova.
Vuonna 1601 kuollut astronomi Tyko Brahe oli ennustanut osuvasti vuoden 1572 komeetan mukaan suuren johtajan syntymän Pohjolaan ja Ruotsi-Suomen nousun, sekä johtajan kuoleman Keski-Euroopan taistelukentällä täsmälleen vuonna 1632. Ja se komeetta tuhosi lopulta siis kuningas Kustaa II Aadolfin haaveet .
Tyko Brahe (oikealta nimeltään Tyge Ottesen Brahe; 14. joulukuuta 1546 – 24. lokakuuta 1601) oli tanskalainen tähtitieteilijä. Hän oli omana aikanaan myös tunnettu astrologi ja alkemisti.
Carl Wahlbomin (1810–1858) maalaus Lützenin taistelusta. Kuninkaan kuolema kuvattuna.
Lützenin taistelu käytiin kolmikymmenvuotisessa sodassa juliaanisen kalenterin mukaan 6. marraskuuta 1632. Se oli yksi sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa protestanttisen Ruotsin armeija liittolaisineen hyökkäsi katolisen Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan armeijan kimppuun.
Taistelun loppuvaiheessa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kaatui, mutta keisarillinen armeija perääntyi. Vaikka Ruotsi saavutti strategisen voiton, kuninkaan kaaduttua se perääntyi nopeasti useimmilta Saksasta valloittamiltaan alueilta.
Mitäpä oli siis luvassa nyt. Uransa alussa Kepler oli toiminut juuri Tyko Brahen assistenttina ja hänen epäiltiin jopa murhanneen oppi-isänsä elohopealla. Brahen elämän loppuvaiheista on olemassa tarkat päiväkirjat ja onkin voitu osoittaa, että Kepler oli käytännössä ainut mahdollinen henkilö, joka olisi voinut myrkyttää Brahen. Vuonna 2010 hauta avattiin uudelleen, jotta kuolinsyy pystyttäisiin määrittelemään tarkemmin.
Keplerin säännöllisistä monitahokkaista muodostuva aurinkokuntamalli teoksesta Mysterium Cosmographicum (1596)
Kepler järjesti ja käsitteli Tyko Brahen tuottaman havaintoaineiston, ja tulokset tuottivat huomattavia parannuksia planeettojen liikkeiden tuntemukseen. Tulokset tunnetaan nykyään Keplerin lakeina. Kepler julkaisi kaksi ensimmäistä lakiaan vuonna 1609 kirjassaan Astronomia nova.
Ensimmäinen laki kuuluu: planeetat kiertävät Aurinkoa elliptisillä radoilla siten, että Aurinko on radan toisessa polttopisteessä.
Niinpä katolinen kirkko lopulta hermostuukin moisista väitteistä ja julistaa Keplerin esittämät maailmankaikkeiden lait pannaan vuonna 1619. Ja kiusan vuoksi
elokuussa 1620 Keplerin äiti Katherine pidätettiin Leonbergissä noituudesta epäiltynä; hän oli vangittuna 14 kuukautta.
Hänet vapautettiin lokakuussa 1621, koska häntä ei saatu tunnustamaan. Vaikka häntä uhattiin kidutuksella ja hänelle esiteltiin kidutusvälineet yksityiskohtaisesti, hän kieltäytyi allekirjoittamasta syytteitä. Vain Keplerin maine ja asiaan puuttuminen pelasti hänet.
Meillä Turussa samanlaiseen hurmokseen päästiin vasta vuosisadan lopulla, kun taivaalle ilmestyi Kirchin eli Newtonin pelottava komeetta vuonna 1680, The Great Comet of 1680. Laajalla alalla Euroopassa havaittu komeetta näytti syöksyvän suoraan maata kohden, joka vain entisestään lisäsi sen pelotusvoimaa; Jumalan tuomio pohjoisille kansoille - profeetta Jeremian ennustama Kiehuva pata.
Jeremian kirja (hepreaksi יִרְמְיָהוּ Yirməyāhū, Jirmejahu) on yksi Raamatun Vanhan testamentin suurista profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 24. ja juutalaisten Tanakhin Nevi'imin kahdeksas kirja.
C/1680 V1, also called the Great Comet of 1680, Kirch's Comet, and Newton's Comet, has the distinction of being the first comet discovered by telescope. It was discovered by Gottfried Kirch on 14 November 1680, New Style, and became one of the brightest comets of the 17th century – reputedly visible even in daytime – and was noted for its spectacularly long tail.
Lieve Pietersz.Verschuier (1627-1696): Suuri komeetta Rotterdamin yllä
Suuri vaara tallennettiin siis tuolloin myös piirroksiin ja maalauksiin, yhtenä tallentajana Turun Akatemian kuvainkaivertaja Daniel Medelplan. Joulukuun puolivälissä 1680 Turun tuomiokirkon kappalainen Andreas Hasselqvist piti näet näkemänsä pyrstötähden innoittamana tulikivenkatkuisen saarnan ja kappalainen antoi myös painattaa ja kuvittaa tuomiopäiväsaarnansa, kuvittajana puulaatan tapahtuneesta kaivertanut Daniel Medelplan.
"Joulukuun puolivälissä 1680 kappalainen Andreas Hasselqvist piti Turun tuomiokirkossa hurmahenkisen saarnan aiheenaan yksikään komeetta ei ole ilmestynyt näkyville ilman tarkoitusta. Hasselqvist liitti pyrstötähden ilmestymisen Raamatun profeetta Jeremiaan näkyyn kiehuvasta padasta, joka ennusti Jumalan tuomiota pohjoisille kansoille. Sekä Jeremiaan pata että ”suuri ja kauhea komeetta ja sen hirveä pyrstö” on ikuistettu myös kuvaksi."
Daniel (Taneli) Medelplan (n. 1657 Turku – 31. elokuuta 1737 Pälkäne) oli kirjanpainaja, joka kaiversi Pälkäneen puuaapisen puulaatoille Isonvihan aikana vuonna 1719. Vuonna 1678 hänet otettiin Turun akatemian kuvien kaivertajaksi, mutta hän myös valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa.
Yxi paras lasten tawara
Pälkäneen papiston ja Turun tuomiokapitulin kehotuksesta hän kaiversi Johannes Gezelius vanhemman vuonna 1666 painattaman aapisen painolaatat "Yxi paras lasten tawara" puusta. Kirjaa painettiin satakunta kappaletta, mutta kaikki painetut kirjat kuten myös painolaatat ovat tuhoutuneet. Viimeinen tunnettu Turun akatemian hallussa ollut kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Tarkoitusta etsimässä
Turussa 17-10 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti