Tänään 4-12 tulee kuluneeksi tasavuosia Turun piispa Jakob Tengströmin
syntymästä vuonna 1755. Kiistelty mies, joka osasi luovia turkulaisten ja muun
kansansa eduksi historian suuressa murroksessa.
1755 – Jakob Tengström, suomalainen teologian tohtori (Suomen ensimmäinen arkkipiispa) (k. 1832). Hän syntyi joulukuun 4. pnä 1755 ja oli syntyessään niin heikko, että hänelle toimitettiin hätäkaste.
Jakob Tengström (4. joulukuuta 1755 Kokkola – 26. joulukuuta 1832 Turku) oli Suomen ensimmäinen arkkipiispa. Hän toimi teologian professorina Turun akatemiassa vuodesta 1790. Turun piispana hän toimi vuodesta 1803, ja sai vuonna 1817
arkkipiispan arvonimen.
Hän toimi piispana kuolemaansa vuoteen 1832
saakka. Viimeiset vuotensa arkkipiispa Jacob Tengström nautti
virkavapautta; hänet haudattiin Paraisille.
Arkkipiispa Jakob Tengströmin hautakappeli, Parainen.
Piispan tehtävien lisäksi hän toimi yliopiston sijaiskanslerina vuosina 1803–1817 ja Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 pappissäädyn puhemiehenä. Vuosien 1808–09 Suomen sodan
aikana Tengström osoitti venäläisiä kohtaan suurta myöntyväisyyttä.
Tengström otti innolla osaa erilaisiin isänmaallisiin ja kirjallisiin
rientoihin sekä julkaisi historiallisia tutkimuksia, muun muassa kahden
aikaisemman piispan elämäkerrat.
Jakob Tengström.
Tengström tuli ylioppilaaksi Vaasan triviaalikoulusta vuonna 1771 ja lähti opiskelemaan Turun akatemiaan, jossa hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1775.
Köyhyydestä
huolimatta Jakob Tengström selviytyi triviaalikoulusta mainioin
todistuksin ja jatkoi opintoja v. 1771 ylioppilaana Turun akatemiassa.
Maisteriksi hän tuli jo 1775 - mutta ei voinut varattomuutensa takia
osallistua edes promotiojuhlallisuuksiin vaikka kuningas Kustaa III
olikin niissä läsnä.
Vuosina 1779-1781
hän oleskeli Tukholmassa kotiopettajana ja pääsi pääkaupungin
kirjallisiin piireihin. Kirjallisuusakatemian suuren palkinnon hän oli
saanut jo 1776 Vergilius-käännöksestään. Turkuun Tengström palasi
syksyllä 1781. Vuosina 1803–1817 Tengström oli Turun piispa ja Turun yliopiston varakansleri. Vuonna 1817 hänestä tuli Suomen arkkipiispa.
Turun katedraali - C. L. Engelin vuonna 1814 maalaamassa akvarellissa.
Erikoisesti
hän tuohon aikaan syventyi runouteen, Ossianin laulut olivat hänelle
eräs suuri rakkaus, ja antiikin runoilijoita, mm Vergiliusta, hän on
kääntänyt ruotsin kielelle. Hän kirjoitteli itsekin runoja. Myös
tiedetään hänen tehneen Aleksanteri Suuren aikaa kuvaavan näytelmän,
jonka nimi oli Zelis, sitä ei kuitenkaan ole koskaan painettu.
Tengströmin
kirjallinen kunnianhimo ilmeni monissa Tukholman ajan ja sitä
seuranneen kauden kaunokirjallisissa ja historiallisissa hankkeissa.
Etenkin on mainittava Racine-tyyppinen aleksandriinilla kirjoitettu
viisinäytöksinen tragedia Zelis, jonka Tengström kirjoitti
suosijansa, valtaneuvos kreivi Carl Fredrik Schaefferin ehdotuksesta;
Schaeffer korosti kuninkaan kiinnostusta teatteriin. Näytelmää ei
kuitenkaan esitetty, ja se painettiin vasta 1899.
Mutta
Tengström riistäytyi irti runouden seireenilauluista, lähti Tukholmasta
ja tuli Turkuun, jossa Porthan otti hänet apulaiseksi yliopiston
kirjastoon. Syynä tuloon saattoivat olla pelkästään taloudelliset
seikat.
Kirkko ja silta ennen Turun paloa. Kuvassa myös Suomen ensimmäinen kirjakauppa.
Paitsi
yliopiston kirjaston apulaisena Jakob Tengström toimi tuohon aikaan
myös kirjakauppiaana.
Kun upsalalainen Magnus Swederus (1748-1836)
perusti 1778 maamme ensimmäisen kirjakaupan Aurajoen sillan keskiarkulla
sijainneeseen pieneen monikulmaiseen rakennukseen - kaupan hoitajaksi
tuli silloinen dosentti Jakob Tengström. Hengen ravinnon lisäksi
sillalla myytiin myös ruumiin ravintoa, kirjakaupan lisäksi sillä
sijaitsi näet myös lihakauppa.
Swederus
ei saanut Turussa haluamiaan kirjojen huutokauppaoikeuksia, mutta
joulukuussa 1777 hän sai akatemian kirjakauppiaan tehtävät ja homma
kannattikin, kunnes Frenckel avasi kirjapainonsa yhteyteen oman
kirjakauppansa 1783 ja Svederus keskittyi toimintaansa Upsalassa.
Siltamyymäläss
Tengström myi kirjoja kuutisen vuotta. Hänen jälkeensä jatkoi myyntiä
kemian apulaisprofessori Anders Röring. Varmaankin kirjakoppero oli auki
vain pienen määräajan, muuten tuskin yliopistomiehet olisivat ehtineet
kauppamiehen tointa hoitaa.
Turun keskusta vuonna 1811 pian Ruotsin vallan ajan päättymisen jälkeen.
Kun Tengström 1781 palasi Turkuun, hän pääsi Porthanin piiriin ja siten kirjallisen elämän keskukseen. Tengström avusti Åbo Tidningar -lehteä, oli sen päätoimittajana 1791–1793 ja julkaisi lehdessä senkin jälkeen muun muassa oodeja, opetusrunoja, epigrammeja,
seuralauluja ja virsiä. Runojen lisäksi hän julkaisi lehdessä
asiatekstejä, muun muassa Turun kaupungin historiaa käsittelevän
kirjoitussarjan, joka julkaistiin vuosina 1782–1783.
Suomen ensimmäinen sanomalehti oli Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo. Lehti ilmestyi 1771-78 ja 1782-85 jatkuen tämän jälkeen "Åbo Tidningar" -nimisenä.
Kun venäläiset ottivat eteläisen Suomen haltuunsa Suomen sodan alkuvaiheissa 1808, Turun piispa Tengström ja Porvoon piispa Zacharias Cygnaeus
tulivat nopeasti siihen tulokseen, että Suomesta tulisi osa Venäjää.
Tämän jälkeen Tengströmin tähtäsi toiminnassaan siihen, että Suomessa
sopeuduttaisiin uuteen tilanteeseen ja venäläisten näkemyksiin
mahdollisimman nopeasti.
Tengströmin ja hänen tavallaan
ajattelevien tavoitteena oli ryhmään kuuluneen vapaaherra Robert Henrik
Rehbinderin sanoin "maan pelastaminen täydellisestä perikadosta".
Turkulaiset päättivät olla tekemättä vastarintaa lähestyville venäläisille säästääkseen kaupunkinsa ja maansa hävitykseltä.
Maaliskuun
puolenvälin jälkeen venäläiset tekivät majoitustiedusteluretkiä
Turkuun ja 22.3.1808 parisen tuhatta venäläistä sotilasta marssi
rauhanomaisesti Turkuun. Kaupungin siviilihallinto jatkoi miehittäjien
tulosta huolimatta toimintaansa normaalisti. Kutsuipa miehitysjoukkojen
kärjessä ratsastanut ruhtinas P.I. Bagration kuusisataa kaupunkilaista tanssiaisiin Brinkkalan taloon.
Pjotr Ivanovitš Bagration (ven. Пётр Иванович Багратион, georg. პეტრე ბაგრატიონი, Petre Bagrationi; 1765–1812) oli alkuaan georgialaissyntyinen venäläinen ruhtinas ja jalkaväenkenraali. Hän otti osaa Venäjän sotiin Napoleonia vastaan, oli Suomen sodassa vuonna 1808 Ruotsin Suomeen hyökänneen venäläisen 21:nnen divisioonan komentaja ja seurasi Klingsporia Poriin. Hän vartioi sitten lounaisrannikkoa ja johti vuonna 1809 Ahvenanmaalle tehtyä hyökkäystä.
23. maaliskuuta venäläisten ylipäällikkö F.W.Buxhoevden saapui kaupunkiin ja miehityshallinto alkoi. Turkulaiset joutuivat piispa Jakob Tengströmin johdolla vannomaan uskollisuudenvalan keisarille.
Tapahtuneeseen
sopeuduttiin, vaikka jonkinasteista vastarintahenkeäkin ilmeni.
Ruotsin vallan aika Turussa oli käytännössä päättynyt ja kaupunki
siirtyi Venäjän vallan alle yli sadaksi vuodeksi.
Helmikuussa
1809 Tengström kävi Pietarissa, jossa tapasi sekä keisarin että kreivi
Speranskin ja silloin laadittiin yksityiskohtainen suunnitelma Porvoon
valtiopäivistä. Hänen neuvonsa olivat erittäin tärkeitä tänä
ratkaisevana aikana, ja niitä myös noudatettiin.
Osa maalauksesta Porvoon maapäivät eli valtiopäivät 1809, Aleksanteri I antaa hallitsijanvakuutuksen. Emanuel Thelning 1812.
Että mieltymys oli
molemminpuolista, siitä kertoo se, että piispa Tengström sai
Porvoon maapäivien päätyttyä keisarilta jalokivikoristeisen piispanristin
sekä aateliskirjan lapsiaan varten, jotka af Tengström-nimisinä otettiin
ritarihuoneen jäseniksi.
Tietenkin oli myös toisinajattelevia, jotka
syyttivät piispaa liiasta myöntyväisyydestä ja kumartelemisesta, mutta
joka tapauksessa nämä vaiheet lopulta johtivat rauhalliseen
jälleenrakennustyöhön.
Suomi liitettiin
sodan päätteeksi Venäjään Haminan rauhansopimuksella, joka
allekirjoitettiin 17.9.1809 ja astui voimaan 13.10.1809. Samalla
maamme sai autonomian.
Näin
Turku ehti olla maan virallisena pääkaupunkina vain kolme vuotta
1809-1812, kun 12. kesäkuuta 1550 Vantaanjoen suulle perustettu
Helsingfors nimitettiin 22.4.1812 tuolloisen Suomen suuriruhtinaskunnan
pääkaupungiksi.
Rauhan asialla
Turussa 5-12-2015
Simo Tuomola
perjantai 4. joulukuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti