Lehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi jo 1-11 vuonna 1904 ja seuraava näytenumero 9-12. Kun uudelle lehdelle etsittiin nimeä, ei tarvinnut mennä Aurajokea pidemmälle kalaan - "Sanomia Turusta" oli lakkautettu 1903 ja se taipui nyt muotoon Turun Sanomat.
Sanomia Turusta oli Turussa vuosina 1850–1903 ilmestynyt sanomalehti.
Turun Wiikko-Sanomien lakattua Turku jäi kahdeksi vuosikymmeneksi vaille suomenkielistä sanomalehteä. Uuden lehden perusti Åbo Underrättelseriä julkaissut J. W. Lillja. Turun perustuslailliset nuorsuomalaiset ottivat sen haltuunsa vuoden 1902 lopulla. Viranomaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet sille uutta päätoimittajaa, minkä takia lehden oli lakattava. Sen tilalle nuorsuomalaiset perustivat Turun Sanomat.
Turun Sanomien syntymäpäivänä voitaisiin pitää myös päivämäärää 1-1 1903. Silloin Sanomia Turusta -lehden toimituksen miehittivät lopulta nuorsuomalaiset Antti Mikkolan johdolla ja lehden linja muuttui sisällöltään perustuslailliseksi. Lehden taival jäi kuitenkin tuolloin lyhyeksi ja se lakkautettiin syyskuun alussa 1903 ilmestymisnumero 201:n jäädessä sen viimeiseksi.
Kauppiaskatu 1. TS:n ensimmäinen toimitalo.
Turun Sanomien näytenumeroa 00 painettiin 1-11 vain muutamia kappaleita liitteeksi viranomaisille toimitettavaan uuden lehden ilmestymislupa-anomukseen. Painopaikkana toimi tuolloinen Polytypos, joka sijaitsi Wendelinin talossa jokirannassa osoitteessa Kauppiaskatu 1. TS:n toimitus työskenteli vuosina 1905-1914 talon toisessa kerroksessa, lehtipaino ja latomo sijaitsivat katutasossa.
Turun Sanomien toinen näytenumero ilmestyi peräti jo 8-sivuisena kaksoisnumerona 9-12 ja sen painos oli jo 15 000 kappaletta. Käsikäyttöinen painotyö kesti viikon verran ja lehtien niputus ja jakelu toisen viikon.
Lakkautetun Sanomia Turusta -lehden kolmisentuhatta tilaajaa olivat ensin siirtyneet Uuden Auran lukijoiksi, mutta Turun Sanomien myötä he palailivat nuorsuomalaisten leiriin. Turun Sanomien levikki nousi kymmennessä vuodessa 15 000 kappaleen lukemiin, jokseenkin samoihin kuin mitä kilpailija Uusi Aura tuolloin kirjasi. Turun Lehti oli lukemissa 14 000 kappaletta ja Sosialisti ylsi noin 8000 kappaleen painokseen.
Uusi Aura oli Turussa vuosina 1880–1964 ilmestynyt sanomalehti. Vuoteen 1896 saakka sen nimenä oli Aura.Suomenmielinen Aura perustettiin kielipoliittisesti värittömän Sanomia Turusta -lehden kilpailijaksi. Omistuspohjaa laajennettaessa sen nimi muutettiin Uudeksi Auraksi.
Turun Lehti oli Turussa vuosina 1882–1919 ilmestynyt sanomalehti Ruotsinmielisen Åbo Tidningin julkaisuyhtiö perusti Turun Lehden suomenmielisen Auran ja vapaamielisen Åbo Underrättelserin yhtiön Sanomia Turusta -lehden kilpailijaksi
Turun Päivälehti oli Turussa vuosina 1898–2001 ilmestynyt sosiaalidemokraattinen sanomalehti. Vuoteen 1906 saakka sen nimenä oli Länsisuomen Työmies, vuosina 1906–1918 ja 1920–1951 Sosialisti ja vuonna 1919 Demokraatti.
Åbo Underrättelser on ruotsinkielinen paikallislehti, jonka levikkialuetta ovat Turku, Kaarina, Parainen ja Kemiönsaari. Åbo Underrättelserin ensimmäinen numero ilmestyi 3. tammikuuta 1824, ja se on siten Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti.
Anders Vilhelm (Antti Vilho) Mikkola (4. joulukuuta 1869 Lieto – 1. helmikuuta 1918 Helsinki) oli asianajaja, Turun Sanomien perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja sekä nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.
Vuonna 1917 turkulainen työväki osoitti mieltään kaupunginvaltuustoa vastaan.
Suomen sisällissodan alettua punaiset pidättivät Helsingissä Mikkolan hänen asunnostaan 31. tammikuuta 1918 ja veivät hänet miliisiasemalle, jossa hän joutui selliin toisen nuorsuomalaisten kansanedustajan Pekka Paavolaisen kanssa. Myöhemmin samana iltana noin kello 21 aikaan asemalle tuli joukko aseistautuneita punakaartilaisia, jotka veivät Mikkolan mukanaan ja ampuivat hänet 1. helmikuuta Töölönlahden rannalla.
Mikkolan murha herätti suurta julkista huomiota, mutta siihen syyllistyneitä ei koskaan rangaistu. Mikkola haudattiin Turun hautausmaalle 16. toukokuuta 1918. Hänen tilalleen kansanedustajaksi tuli nuorsuomalaisten Helena Brander. Mikkolan haudalla paljastettiin 1923 kansalaiskeräyksellä rahoitettu muistomerkki, johon Emil Wikström veisti oikeuden jumalatarta esittävän reliefin.
Ei oikeutta maassa saa ... oikeuden jumalatar Dike miekkoineen löytyy myös Antti Mikkolan haudalta V.4.4.3.49 Turun hautausmaalta - kuvanveistäjänä Emil Wikström 1922.
Mikkola ja muut porvarilliset edustajat olivat tehneet marraskuun 1917 aikana useita järjestyksen luomiseen tähtääviä aloitteita eduskunnassa. Marraskuun yleislakon ohella juuri Turun mellakoiden on sanottu kääntäneen Suomen johdon sille kannalle, että punakaarteja vastaan suunnatun valtiollisen järjestysvallan luominen oli välttämätöntä.
Eduskunta antoi senaatin toivomat valtuudet "lujan järjestysvallan" luomiseen 12. tammikuuta 1918. Monien mielestä tämä päätös vaikutti merkittävästi sisällissodan puhkeamiseen.
Nuorsuomalaisena Turussa 1-1 2018 Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti