sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Juliuksen patsaalla

Tänään 19-3 pysähdymme hetkeksi Turun tuomiokirkon tuntumaan kuvanveistäjä Yrjö Liipolan veistämän patsaan ääreen. Patsas valmistui vuonna 1932 ja se pystytettiin Åbo Akademin kirjaston edustalle vuonna 1934 runoilija ja näytelmäkirjailija Josef Julius Wecksellin muistoksi. Sen lahjoitti kaupungille G. A. Petreliuksen lahjoitusrahasto.

 
 Josef Julius Wecksellin patsas Åbo Akademin kirjaston edustalla.

Tänään 19-3 tulee näet kuluneeksi tasavuosia Julius Wecksellin syntymästä Turussa vuonna 1838.

 Josef Julius Wecksell (19. maaliskuuta 1838 Turku, Venäjän keisarikunta9. elokuuta 1907 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja näytelmäkirjailija. Wecksellin ura oli erittäin lyhyt mutta menestyksekäs.

 

Wecksell ehti julkaista virallisesti uransa aikana vain kaksi teosta, runokokoelman Valda ungdomsdikter (1860) ja näytelmän Daniel Hjort (1863).

24-vuotiaana Wecksellin henkinen tasapaino murtui, ja hän joutui Lapinlahden mielisairaalaan, jossa hän vietti loppuelämänsä. Weckselliä pidetään lahjakkaimpana romantiikan jälkimaininkien ruotsinkielisistä kirjailijoista.
 Kuvahaun tulos haulle daniel hjort turku
 Kohtaus Tampereen Työväen Teatterin esityksestä vuodelta 1941.

Daniel Hjort on vuonna 1862 kantaesitetty Josef Julius Wecksellin näytelmä. Sitä pidetään Aleksis Kiven tuotantoa edeltävän ajan ainoana merkittävänä suomalaisena näytelmänä sekä yhtenä parhaista milloinkaan ruotsin kielellä kirjoitetuista historiallisista näytelmistä.

Näytelmän kantaesitys oli Helsingin Nya Teaternissa 26. marraskuuta 1862. Katsomossa oli myös skitsofreniaa sairastanut Wecksell, joka kuitenkin oli aikalaisten mukaan jo henkisesti poissaoleva. Kolme vuotta myöhemmin hänet otettiin Lapinlahden sairaalaan, jossa Wecksell vietti loppuikänsä.

 

Wecksell osallistui Daniel Hjortilla senaatin vuonna 1863 julistamaan kaunokirjalliseen kilpailuun, mutta sen voittajaksi valittiin Aleksis Kiven Nummisuutarit. Wecksellin näytelmään pohjautuu myös Selim Palmgrenin ooppera Daniel Hjort, joka kantaesitettiin Turussa vuonna 1910.

 Kuvahaun tulos haulle turun linna 1700

Daniel Hjortin taustana ovat Ruotsin valtakunnan 1590-luvun sisäpoliittinen vehkeily sekä valtataistelu. Suomessa ne johtivat lopulta verisiin yhteenottoihin sekä muun muassa Turun ja Viipurin linnojen piirityksiin. 

Wecksell yhdisti näytelmässä vuosien 1597 ja 1599 tapahtumia, muodostaen niistä yhtenäisen juonen, jonka tapahtumat sijoittuvat parin viikon ajalle Turun linnaan ja sen ympäristöön.
 Kuvahaun tulos haulle daniel hjort


Näytelmän nimihenkilö Daniel Hjort on Kaarlen lähipiiriin kuuluva avustaja, jonka isän Klaus Flemingin joukot surmasivat nuijasodan aikana. Hjort on toiminut Flemingien kotiopettajana ja saa vihdoin äitinsä tavattuaan selville isänsä kohtalon. Hän päättää kostaa sekä isänsä että setänsä Jaakko Ilkan kohtalon kavaltamalla lähipiirinsä. Tragedia päättyy lopulta itsemurhaan ja verenvuodatukseen.


Daniel Hjort (k. 1615) oli syntyjään smoolantilainen, Suomessa vaikuttanut kirjanoppinut ja kuningas Kaarle IX:n läheinen avustaja.

Daniel Hjort oli ylioppilas Värendin seudulta. 1500-luvulla hän asui marski ja valtaneuvos Klaus Flemingin perheessä. Hänen mainitaan yllyttäneen kapinamielialaa Turun linnaa puolustaneiden sotilaiden keskuudessa vuoden 1597 piirityksen aikana. 

Hjortista tuli sittemmin runoilija ja maisteri, ja hänet aateloitiin nimellä Hjortvipa.
Kaarle IX määräsi Hjortin vuonna 1601 Lappiin järjestelemään alueen kirkollista ja maallista hallintoa. Daniel Hjort kuoli miekanpistoon vuonna 1615.
 Kuvahaun tulos haulle daniel hjort turku


Hänen kunniakseen on vuonna 1923 nimetty Daniel Hjortin katu Turun V:ssä kaupunginosassa. Vuonna 1862 tuli ensi-iltaan J. J. Wecksellin näytelmä Daniel Hjort, jonka pohjalta Selim Palmgren myöhemmin sävelsi samannimisen oopperan.

Daniel Hjortina
Turussa 19-3 2017
Simo Tuomola

Ei kommentteja: