Prokuraattori

Tänään 7-3 kohotamme maljamme Matias Caloniukselle, joka on juuri kirjattu ylioppilaaksi Turun Akatemiaan. On vuosi 1757 ja aikaa myöten hänestä tulee yksi maan kuuluisimmista lakimiehistä.

 
 Matthias Caloniusta esittävä postimerkki vuodelta 1935.

 Matthias Calonius (7. tammikuuta 1738 Saarijärvi – 13. syyskuuta 1817 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiomies. Hänet nimitettiin Turun akatemian lainopin professoriksi vuonna 1778, jossa virassa hän toimi lähes 40 vuotta kuolemaansa saakka. Calonius kirjoitti lukuisia akateemisia teoksia niin juridiikan kuin historiankin alalta. Tiedemiehenä hän oli niin sanotun historiallisen koulukunnan edelläkävijöitä. Korkeimman oikeuden jäsenenä hän toimi vuosina 1793–1800.

 7.3.1757 Matias Calonius 7958. * Saarijärvellä 27.12.1737. Vht: Saarijärven kirkkoherra Matias Calonius 5937 (yo 1732, † 1777) ja Elisabet Silander. Porvoon lukion oppilas 20.2.1750 – 28.2.1757 (testim.). Ylioppilas Turussa 7.3.1757


 Respondentti 20.3.1762, pr. Henrik Hyllén 6489. Preeses 20.6.1764 pro venia docendi. — Viipurilaisen osakunnan kuraattori 1759–79, inspehtori 1779–1814. — Turun akatemian konsistorin amanuenssi 1763, talousopin dosentti 1764, akatemian vt. sihteeri 1769, 1. filosofian apulainen ja akatemian sihteeri 1771, lainopin professori 1778–1817.

Akatemian rehtori 1781–82, 1800–01 ja 1807–08. Korkeimman oikeuden jäsen Tukholmassa 1793–1800. Hallituskonseljin prokuraattori 1809, ero 1816. Valtioneuvos 1812. Todellinen valtioneuvos 1816. † Turussa (ruots. seurak.) 13.9.1817. ‡ Kaarinaan. Naimaton.

 Calonius on haudattu Turkuun, Pyhän Katariinan kirkon hautausmaalle.


 

Porvoon maapäivillä 1809  Suomen hallituskysymystä valmistelemaan asetettiin komitea, jonka puheenjohtajana toimi Turun piispa Jakob Tengström ja juridisena asiantuntijana Turun akatemian lainopin professori Matthias Calonius, ja joka teki säädyille ehdotuksen Suomen suuriruhtinaskunnan hallituskonseljin ohjesäännöksi.
 
 
Komitean ohjesääntöehdotus sai valtiopäivillä hyvän vastaanoton, vaikka Sprengtportenin seuraaja, kenraalikuvernööri Michael Barclay de Tolly vastustikin koko hallituskonseljin perustamista ja katsoi kenraalikuvernöörin kanslian riittävän Suomen hallinnoimiseen.


Ruotsin menetettyä Suomen Venäjälle Calonius oli tärkeässä asemassa Suomen suuriruhtinaskunnan hallitusmuotoa ja lainsäädäntöä valmisteltaessa. Hän toimi ensimmäisenä Suomen prokuraattorina eli oikeuslaitoksen ylimpänä valvojana vuosina 1809–1816. Vuonna 1816 hänet nimitettiin valtioneuvokseksi. Calonius jätti jälkeensä mittavan, noin 3 600 niteen kirjaston.



 
 Professori Matthias Calonius.

 Säädyt hyväksyivät Caloniuksen ehdotuksen pienin muutoksin, joista merkittävin oli se, että konseljin jäseniltä edellytettiin suomalaista syntyperää. Keisari vahvisti hallituskonseljin ohjesäännön 18. elokuuta 1809.

Hallituskonseljin avajaisia päästiin lopulta juhlimaan Turussa 2.10. 1809.

Oikeusosaston ensimmäiset jäsenet olivat hovioikeuden presidentti Adolf Tandefelt, laamanni A. F. von Willebrand, hovioikeudenneuvos Carl Carp, hovioikeudenneuvos H. H. Wallerian, hovioikeudenneuvos C. E. Gyldenstolpe, laamanni F. W. Krogius ja kihlakunnantuomari Henrik Ervast. Prokuraattoriksi nimitettiin Mathias Calonius.
 


 Venäläiset sotilaat marssivat rauhanomaisesti vuoden 1808 maaliskuussa Turkuun ruhtinas P.I.Bagration johdolla 2000 sotilaan paraatina ja pian kaupungissa jo juhlittiin miehitystä 600 juhlatansseihin kutsutun kaupunkilaisen voimin. Suurruhtinaskunnan virallinen pääkaupunki Turusta tuli lokakuussa 1809 ja sellaisena se toimi vuoteen 1812 saakka.

Respondenttina
Turussa 7-3 2017
Simo Tuomola