Henrik Fleming Jacob Heinrich Elbfasin tallentamana (1600–1664)
Jacob Heinrich Elbfas, troligen född cirka 1600 i Livland, gift med Regina Henriksdotter, död i mars 1664 i Stockholm; livländsk målare, porträttör. Han har bland annat utfört ett porträtt i olja av Axel Oxenstierna. Taiteilija on kuuluisa myös Tukholman Suurkirkossa sijaitsevasta halomaalauksesta Vädersolstavlanista, joka on kopio alkuperäisestä Urban Målaren taivasvisiosta.
Henrik Klaunpoika Fleming (15. elokuuta 1584, Åkersholm–7. marraskuuta 1650, Tukholma) oli suomalainen soturi ja valtiomies, syntyisin Louhisaaren kartanonherrain suvusta, Turun linnan isännän Klaus Hermaninpoika Flemingin (k. 1616) ja Elin Henriksdotter Hornin (k. 1609) poika.
Kun Kaarle-herttua vierailee 1597 Turussa koolle kutsumassaan säätykokouksessa vaatien Suomen aatelisten alistumista hänen valtaansa ja tunnustamaan hänet valtionhoitajaksi, hän samalla määrää Henrikin isän, Klaus Hermanninpoika Flemingin Turun linnan päälliköksi.
Kustaa II Aadolf (9. joulukuuta 1594 Tukholma – 6. marraskuuta 1632 Lützen, aikamäärät juliaanista kalenteria) oli Ruotsin kuningas (arvonimenään Ruotsein, Gööttein ja Vendein kuningas) ja siten myös Suomen hallitsija vuosina 1611–1632.
Henrik Fleming osallistui Kustaa II Aadolfin sotaretkiin Tanskaa ja Venäjää vastaan ja oli mukana rauhanneuvotteluissa Stolbovassa 1617. Hän sai hallittavakseen koko Viipurin läänin ja 1620 Inkerinmaan. 1622 hän nousi Suomen ratsuväen päälliköksi ja 1628 hänet nimitettiin vara-amiraaliksi.
Sotamarsalkkana hän puolusti aatelin ja ritarikunnan oikeuksia valtiopäivillä 1643 ja 1644. Samana vuonna hän valloitti muutaman sadan miehen voimin Jämtlandin ja velvoitti asukkaat uskollisuuden valaan kuningatar Kristiinalle. Holhoojahallitus väistyy kun Kuningatar Kristiina ottaa ohjat haltuunsa 18-vuotta täytettyään.
Fleming jätti jälkeensä suuren omaisuuden, jonka hän oli kasannut sotaretkillään ja taitavilla liiketoimillaan. Flemingin vauraus näkyi aikoinaan myös Turun tuomiokirkossa.
Vuonna 1649 Gylleniuksen päiväkirjan mukaan tuomiokirkkoa korjattiin touko-kesäkuussa ja alttari siirrettiin toiseen paikkaan. Sinne sijoitettiin komea Kristuksen krusifiksi ja uuteen alttarikuoreen pääsi sisään vain kirkon seinustan holvikaaresta kulkuekäytävää pitkin.
Vuotta myöhemmin kirkkoon saadaan uusi komea saarnastuoli esikuvaksi muille kirkoille, kun tilanomistaja Henrik Fleming lahjoittaa ja Michael Michaelson Balt veistää tuomiokirkolle koristeellisen saarnastuolin.
Mikael Balt, myös Michel Sigfredsson Balt (k. 1676 Oulu) oli mahdollisesti ranskalainen sisutus- ja koristetaiteilija, joka toimi myöhemmin Suomessa. Hän suunnitteli kirkkojen sisustuksia, ja oletettavasti hänen töitään ovat sittemmin palanut Turun tuomiokirkon saarnastuoli sekä Oulun ja Raahen kirkkojen saarnastuolit.
Turun tuomiokirkkoon tehdyn saarnastuolin mallin mukaan valmistettiin saarnastuoleja useisiin Etelä-Suomen kirkkoihin.
Saarnastuolin pystys alkaa 11. marraskuuta 1650 juuri ennen Flemingin kuolemaa ja paikalla on myös ylioppilas Petrus Gyllenius, joka kirjaa tapahtuman päiväkirjaansa. Isokokoinen Kristoforos -patsas kannattelee tuolia harteillaan ja yläkatosta koristavat pelikaanit. Korkokuvina upeassa tuolissa on evankelistoja ja apostoleja.
Pyhä marttyyri Kristoforos Lyykialainen (tunnetaan myös nimellä Kristoforos Jumalankantaja ja Kristoforos Kristuksenkantaja) kuoli noin vuonna 250.
Kristoforos on laajalti suosittu pyhimys, jota pidetään urheilijoiden, merimiesten, lautturien ja matkailijoiden suojeluspyhimyksenä. Häntä kunnioitetaan yhtenä neljästätoista pyhästä auttajasta. Häneltä pyydetään myös suojelusta muun muassa ukkosta, kulkutauteja, epilepsiaa, tulvia ja myrskyjä vastaan, ja hän on myös jousiampujien, opiskelijoiden, merimiesten, kirjansitojien, puutarhurien ja kuljettajien suojeluspyhimys.
Matkailijoiden suojeluspyhimyksenä Kristoforoksella oli ainoana pyhimyksenä myös oma alttaripaikkansa Tuomiokirkon ulkoseinustalla. Tuo syvennys löytyy edelleen siitä nykyisen kahvilan tasanteelta.
Kristoforoksen lumoissa
Turussa 7-11 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti