Henrik Cajander (1804–1848) on ensimmäinen suomalainen, joka on ottanut valokuvia dagerrotypiamenetelmällä Suomessa ja Turussa. Tässä miehen omakuva vuosimallia 1844, tallennettu 15.9.1844.
Dagerrotypia-tekniikalla kuva taltioitiin hopeidulle kuparilevylle, jossa oli valoherkkä jodihopeakalvo. Lasin alla valokuva kiilsi kuin peili ja sitä oli katsottava määrätystä kulmasta, jotta se näkyisi.
Dagerrotypia, dagerrotyyppi tai daguerrotypia on yksi varhaisimmista valokuvausmenetelmistä. Menetelmän kehittivät yhteistyössä ranskalaiset Louis Daguerre ja Joseph Nicéphore Niépce. Niépcen kuoltua 1833 Daguerre jatkoi kehitystyötä yksin ja julkisti keksintönsä lopulta 19. elokuuta 1839. Ranskan tiedeakatemia osti Daguerrelta oikeudet keksintöön ja vapautti sen koko maailman käyttöön.
Patenttivapaa menetelmä levisi nopeasti ympäri maailman, myös Suomeen, jossa Henrik Cajander otti ensimmäisen dagerrotypian Turussa 1842. Mies perehtyi daguerrotypian perusteisiin käydessään Pariisissa 1842. Kuva aikaansaatiin valoherkäksi käsitellylle hopeoidulle kuparilevylle. Kamerassa valotettu kuva kehitettiin näkyväksi elohopeahöyryssä. Pysyväksi kuva saatiin lopulta poistamalla valottumaton hopeajodidi ruokasuolaliuoksella.
Eugène Delacroix julisti: "tästä päivästä lukien maalaustaide on kuollut" ja otattutti itsestään muotokuvan uudella ilmaisuvälineellä.
Ferdinand Victor Eugène Delacroix (26. huhtikuuta 1798 Charenton-Saint-Maurice, Seine – 13. elokuuta 1863 Pariisi) oli ranskalainen romantiikan ajan taidemaalari.
Dagerrotypiamenetelmä oli laajassa käytössä Euroopassa (ei Britteinsaarilla), ja Yhdysvalloissa toistakymmentä vuotta 1800-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen sen korvasivat muut halvemmat tai monistettavissa olevat menetelmät, kuten kalotypia (1841), ambrotypia (1854), ferrotypia (1856) tai kollodiomenetelmä (1851). Nämä kaikki poistuivat käytöstä, kun Kodak kehitti nykyaikaisen nitroselluloosapohjaisen gelatiiniemulsiofilmin 1889.
Turkuun dagerrotypia saapui siis jo vuonna 1842, kun Turun piirilääkäri Henrik Cajander otti täällä Suomen ensimmäisen valokuvan 3-11, kohteena Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut Nobelin talo, taustallaan Turun tuomiokirkko. Paikalta löytyy nykyisin asiaan liittyvä muistolaatta.
Ensimmäinen Suomessa kuvattu dagerrotyyppi. Kuvassa niin sanottu Nobelin talo, jonka takaa näkyy Turun tuomiokirkon torni. Kuvan otti Henrik Cajander 3.11.1842.
Cajanderin tallennuksista säilyneet ovat siis myös omakuva ja Vartiovuoren tähtitorni 1844.
Mutta hävitetty on sen sijaan häpeällisesti katukuvasta tuo Suomen ensimmäisen valokuvan kohde, kaksikerroksinen upea empirerakennus, Nobelin talo. Ruudinkeksijä Alfredin isä Immanuel Nobel oli insinööri, arkkitehti ja keksijä. Hän asui Turussa vuosina 1837-38 ja rakennutti tänne nimeänsä kantavan talon, joka hajotettiin turhana uudistusten tieltä 1961.
Tänään 3-11 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Turussa 1842 otettiin Suomen ensimmäinen valokuva, kohteena ns. Nobelin talo.Henrik (Henric) Cajander (1804–1848) kuvasi Suomen vanhimman tunnetusti säilyneen valokuvan, dagerrotyypin, Turussa 3. marraskuuta 1842. Kuvassa on Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut niin kutsuttu Nobelin talo, jonka takaa näkyy Turun tuomiokirkon torni. Lisäksi Turun Museokeskuksen valokuva-arkistossa on kaksi muuta Cajanderin ottamaa dagerrotyyppia vuodelta 1844: omakuva ja Vartiovuoren tähtitorni.
Cajander toimi Suomen kaartin pataljoonanlääkärinä vuodesta 1833 ja Turun piirilääkärinä vuodesta 1836.
Syntyi 16.1.1804 Turussa, kuoli 18.2.1848 Turussa. Hauta löytyy Turun vanhalta hautausmaalta V.2.4.1.11.
Kuvassa mukana
Turussa 3-11 2014
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti