Wäinö Waldemar Aaltonen (8. maaliskuuta 1894 Karinainen – 30. toukokuuta 1966 Helsinki) oli aikansa näkyvimpiä suomalaisia kuvanveistäjiä. Kuvassa Paavo Nurmi ja Wäinö Aaltonen Ateneumissa 1930-luvulla.
Aaltosen terveys oli alkanut horjua, vuonna 1965 hän oli sairaalassa Helsingissä ja kävi hoitamassa terveyttään myös Sveitsissä. Sairastelustaan huolimatta hän pystyi vielä maalaamaan.
Wäinö Aaltonen kuoli Helsingissä 30. toukokuuta 1966. Hänelle järjestettiin valtiolliset hautajaiset, siunaustilaisuus oli Helsingin Vanhassa kirkossa. Aaltonen on haudattu sukuhautaan Turkuun Maarian kirkon kirkkomaalle.
Wäinö Aaltonen 1920-luvulla.
Aaltosen merkittävimpiä julkisia veistoksia ovat Paavo Nurmen patsas, Työ ja tulevaisuus -veistossarja Eduskuntatalon istuntosalissa vuodelta 1932 sekä Aleksis Kiven muistopatsas Helsingissä.
Nurmen patsas Turun Auransillan kupeessa. Teoksesta on saanut ottaa viisi valosta, kaksi niistä löytyy Helsingistä, yksi Turusta, yksi Jyväskylästä ja yksi Sveitsin Lausannesta.
Suuria julkisia veistoksia tehnyt Aaltonen rakennutti silloiseen Maarian Hirvensaloon lapsuudenkotinsa lähelle ateljeen, joka valmistui vuonna 1923. Siellä syntyi muun muassa Paavo Nurmen patsas,, Mustagraniittinen neito sekä Lilja. Aaltonen työsti siellä myös osan Tampereen Pirkkalaisveistoksista. Hirvensalon ateljee vaurioitui talvisodan pommituksissa ja se purettiin sodan jälkeen.
Kun ystävyyssuhteet solmitaan on Wäinö Aaltosen suunnittelema Turun ja Göteborgin kaupunkien ystävyyspatsas. Ystävyyspatsaita on kaksi; alkuperäisteos Göteborgin Näckrosdammenilla ja kaksoiskappale Turussa Puutorilla osoitteessa Aninkaistenkatu 12.
Turun kaupunki tilasi veistoksen Aaltoselta lahjaksi Göteborgille kiitoksena sota-aikana Turkuun saadusta avusta. Veistokset valmistuivat vuonna 1948, ja ne paljastettiin 1955, ensin alkuperäinen patsas Göteborgissa 8. toukokuuta ja kaksoiskappale Turussa 21. toukokuuta. Turkuun sijoitetun kaksoiskappaleen lahjoitti kaupungille kauppaneuvos Leo Weinstein.
Genius ohjaa nuoruutta on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelema, vuonna 1961 paljastettu suihkukaivoveistos. Se sijaitsee Turun Yliopistonmäellä, Turun yliopiston keskusaukiolla.
Liljan patsas on Wäinö Aaltosen tekemä punagraniittinen patsas Turussa, Runeberginpuistossa Auransillan kupeessa. Se esittää alastonta naista ja Turun vaakunakukkaa liljaa. Patsas on hankittu sinne vuonna 1927 ja se oli Turun kaupungin ensimmäinen julkinen taidehankinta.
Aleksis Kiven muistomerkki pystytettiin alun perin Turun yliopiston silloisen päärakennuksen eteen Kauppatorin laidalle 21.5.1949. Nykyiselle paikalleen Turun kaupunginteatterin edustalle veistos siirrettiin 8.9.1962.
Aaltonen pääsi Hirvensalon kansakoulusta vuonna 1907. Hän alkoi opiskella 16-vuotiaana vuonna 1910 piirtämistä ja maalaamista Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Victor Westerholmin oppilaana. Muita Aaltosen opettajia olivat taidemaalarit Axel Haartman, Ragnar Ungern ja Santeri Salokivi.
Opintojen loppuvaiheessa hän kuitenkin kiinnostui kuvanveistosta, jota Piirustuskoulussa opetti Felix Nylund. Hän oppi veistoa kivenhakkaajien apulaisena ja serkkunsa kuvanveistäjä Aarre Aaltosen apulaisena.
V. Westerholmin muotokuvahermi on Wäinö Aaltosen vuosina 1924–1926 valmistama muotokuvaveistos. Veistos esittää Turun taidemuseon ensimmäistä intendenttiä, taidemaalari ja professori Victor Westerholmia. Se sijaitsee Turun keskustassa, kaupungin taidemuseon edustalla. Parinaan siinä samanmoinen R.W. Ekmanin muotokuvahermi.
Aaltonen sai Piirustuskoulun päästötodistuksen vuonna 1915 ja koulu osti Aaltoselta kaksi työtä, maalauksen Ukon pää ja pronssisen plaketin Isäni. Vuonna 1915 Aaltonen sai ensimmäisen tilaustyönsä, joka oli seinäreliefi turkulaiselle Wiklundin rautakaupalle. Betoninen reliefi on nykyään Wäinö Aaltosen museossa.
Aaltosen teoksia, nais- ja lapsimuotokuvia marmorista, oli ensimmäistä kertaa esillä 1916 kahdessa näyttelyssä Turussa ja loppuvuodesta Ateneumissa.
Turun Maarian kirkkomaalta löytyy Genius Montanus Aaltosten sukuhaudalta. Muistomerkin suunnitelma on Matti Aaltosen arkkitehtitoimiston. Tähän on haudattu Wäinö Aaltosen ja hänen vanhempiensa lisäksi arkkitehti Matti Aaltosen poika Wäinö Johannes (1948). Wäinö Aaltosen nimi ja elinvuodet on merkitty kohokirjaimin muistomerkin päällisivulle.
Geniuksena
Turussa 30-5 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti