sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Tanskan Turku

Tänään 21-5 tulee kuluneeksi tasavuosia unionikuningas Kristian I kuolemasta vuonna 1481. Vaikka kuningas hallitsikin maitaan kaukana Tanskassa ja haudattiin useiden muiden tanskalaisten kuninkaiden ja kuningattarien tapaan Roskilden katedraaliin, oli hänellä yllättävän hyvät yhteydet myös Turkuun.

1481Kristian I, Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningas (s. 1426)


 
Kristian I ja kuningatar Dorothea. Tuntemattoman taiteilijan teos 1400-luvulta.
Kristian I (14261481) oli tanskalainen monarkki ja Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan 14481481, Norjan 14501481 ja Ruotsin 14571464). Hän oli myös Schleswigin ja Holsteinin herttua vuosina 14601481.
Vuonna 1457 Ruotsissa puhkesi kapina ja Kaarle Knuutinpoika Bonde syrjäytettiin. Kapinajohtajat Jöns Pentinpoika Oxenstierna ja Eerik Akselinpoika Tott kutsuivat Kristianin Ruotsin kuninkaaksi, ja hänet kruunattiin 23.6.1457.




 
Eerik Akselinpoika Tott lähti saman tien valloittamaan Suomea ja saikin pikku koiruudella Turun linnan haltuunsa tanskalaismielisen Jöns Pentinpoika Oxenstiernan houkuteltua osan varusväestä täällä piirittäjien puolelle, jolloin linnan valloitus helpottui ratkaisevasti.
Pyhän Gertrudin veljeyden saliin, Pyhän Kerttulin kiltataloon Turkuun kokoontunut maasääty antoi 24. kesäkuuta suosutumuksensa kuninkaaksi nousseen Kristian I Oldenburgilaisen vaaliin.


Maunu Tavastin alkuperäinen hautakivi Turun tuomiokirkossa.

Kun Turun mahtipiispa Olavi Maununpoika Tawast kuolee 1460, nousee uudeksi piispaksi Konrad Bitz, joka on unionitaistellussa Kristianin ja Tanskan puolella Ruotsin liiallista holhousta ja Kaarle Knuutinpojan verotuspolitiikkaa vastaan. Hän päättää rakennuttaa Tuomiokirkon ympärille puolustusmuurin porttirakennuksineen ja ampuma-aukkoineen.




 Turun tuomiokirkko katolisella ajalla 1300-1500. Konrad Bitz rakennutti kirkon ympärille tukevan puolustusmuurin.

Kun maa joutuu venäläisuhan alle, kuningas vierailee Turussa 14.-25. heinäkuuta 1463, apunaan Eerikki Akselinpoika. Samalla Kaarle Knuutinpoika Bonde kutsutaan takaisin isännöimään Turun linnaa.

Upsalan arkkipiispa Jöns Pentinpoika Oxenstierna lupasi 1463 Uplannin talonpojille ominpäin verohelpotuksia, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Tämä synnytti arkkipiispan tukijoiden kapinan, jonka päätteeksi Kristian joutui pakenemaan Ruotsista Tanskaan 1464, vaikka Turun piispa Konrad Bitz lähettikin omat asemiehensä Tukholmaan auttamaan Kristiania.

Ruotsin kuninkaaksi nousi jälleen Kaarle Knuutinpoika Bonde. Vuotta myöhemmin Bonde menettää jälleen virkansa ja pakenee Turkuun Mustain dominikaaniveljesten luostarin suojiin.
 


http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/12/Christian_1_of_Denmark.jpg

Vaikkei Kristian I ollutkaan enää Ruotsin kuningas 1465, hän puuttui edelleen Turun asioihin, kun Lyypekin raadin Tallinnaan lähettämät tavarat ryövättiin merellä ja kuljetettiin Turkuun. Lyypekin raati syytti Turun piispaa ja Turun linnaläänin käskynhaltija Eerik Akselinpoika Tottia merirosvouksesta. Kuningas kuitenkin vakuutti heidän syyttömyyttään merirosvoiluun.



 Kristian I, porträtt av Pieter Hartman (1607).

Kun Kaarle Knuutinpoika Bonde nousee jälleen Turun kärsimystensä jälkeen kuninkaaksi 1467, on tuomiokirkko saanut ympärilleen nelisen metriä korkean ja toistametriä paksun suojamuurin maailman pahuutta vastaan.
Turvassa Turussa 21-5 2017 Simo Tuomola

Ei kommentteja: