tiistai 23. toukokuuta 2017

Ladulås - Ladonlukko

Tällä päivämäärällä 24-5 vuonna 1276 sai Ruotsi virallisesti uuden kuninkaan, kun maan papisto hyväksyi viimein Magnus Birgerssonin valtakunnan päämieheksi. Uudet kruunajaiset pidettiin pääsiäispäivänä Uppsalan tuomiokirkossa.

Sitä ennen 22-6 vuonna 1275 Magnus oli jo huudettu Ruotsin kuninkaaksi Moran kivillä Vanhan Uppsalan kupeessa ja kruunattukin ensimmäisen kerran samana päivänä Uppsalan tuomiokirkossa maan kuninkaaksi.
 
 1400-talsporträtt av kung Magnus på en vindsvägg i Riddarholmskyrkan i Stockholm. Riddarholmin kirkosta kuninkaan hautapaikalta Tukholmasta löytyy tällainen 1400-luvun tallenne Maunu Ladonlukosta.

 Maunu Ladonlukko tai Maunu Birgerinpoika (Magnus Birgersson, Magnus Ladulås) (noin 1240 – 18. joulukuuta 1290) oli Ruotsin kuningas vuosina 1275–1290. Hän oli Birger-jaarlin poika. Isänsä kuoltua hänestä tuli herttua.

Tukholman (1252) perustaja Birger-jaarli oli talvella 1250 sotaretkellä Suomessa liittämässä Turkua,  Varsinais-Suomea ja Hämettä osaksi Ruotsin valtakuntaa, kun hänen alaikäinen poikansa Valdemar valittiin maan kuninkaaksi.
Todellinen valta Ruotsissa oli kuitenkin koko ajan Birger-jaarlin käsissä. Eikä silloinen Turku, josta nyt tuli osa Ruotsin valtakuntaa, ollut mikä tahansa kyläpahanen. Piispanistuin oli siiretty 1229 Nousiaisista Turun Koroisiin, jonne oli noussut tärkeäksi kauppapaikaksi linnoitettu piispankartano. Hansakaupan myötä saapuivat myös kerjäläismunkit ja perustivat Koroisiin Pyhän Olavin Dominikaaniluostarin 1249.


Aiheeseen liittyvä kuva
 Aurajoen varrella sijaitsevalle Koroisten niemelle syntyi 1200-luvun alussa maamme kirkollinen ja hallinnollinen keskus Koroisten Turku. Koroinen oli edullisen sijaintinsa vuoksi merkittävä kauppapaikka sisämaahan johtavien kulkureittien risteyksessä.
Viljasuolle Unikankareen rantaan syntyi vanhalle uhripaikalle ensin satamatoimintaa, sittemmin kirkollinen keskus. Turun linnaleirin rakennustyöt pantiin aluille Aurajoen suistossa Aniniemen saarella 1283.
Dominikaanit siirsivät konventtinsa Lyypekinmäelle rakennettuun uuteen luostariin 1297 ja 17.6.1300 Pyhän Henrikin kirkko Unikankareen kukkulalla on valmis vihittäväksi käyttöön. Turku oli siis jo aikalailla kaupunkimainen kun kuningas Valdemar 1302 kuoli.
Lopulta Aboa mainitaan 20. kesäkuuta 1309 kaupunkina "civitas", jolla on oma sinettinsä, jossa A-kirjain ja neljä liljaa sekä teksti Sigillum Borgensium In Abo. 

 
Kuvahaun tulos haulle turku sinetti
 

Alunperin Turun kaupungin vaakunassa näkyvä sinetti on ollut kiinnitettynä Thore-nimisen kaniikin antamassa todistuksessa. Todistuksella on vahvistettu Turun tuomiokirkossa esitetyn ja luetun Uppsalan arkkipiispa Nils Kettilssonin kirjelmä, joka koski Ragvald-kaniikin piispaksi valitsemisesta tehtyä valitusta. Asiakirja on päivätty 20. kesäkuuta 1309

Valdemar Birgerinpoika toimi Ruotsin kuninkaana vuosina 1250-1275 Eerik Eerikinpoika Sammalkielen (Eerik XI) jälkeen ja kuoli veljensä Maunu Ladonlukon määräämässä vankeudessa 26-12 1302.
Vuonna 1275 Maunu katkaisi välit veljiensä kuningas Valdemarin ja nuoremman Eerikin kanssa, ja pakeni Tanskan kuninkaan Erik Klippingin luo Tanskaan. Maunu palasi 100 tanskalaisen sotilaan ja 700 saksalaisen palkkasotilaan kanssa ja kukisti Valdemarin Hovan taistelussa 14-6. Heinäkuussa 22-7 luopui Valdemar muodollisessa seremoniassa vallasta ja Maunu huudettiin Ruotsin kuninkaaksi Moran kivillä.


 Leijona Maunu Ladonlukon kilpivaakunassa.

Maunu antoi vuonna 1280 Alsnön säädöksessä kaikille, jotka varustivat ratsumiehen, verovapauden (ruotsiksi frälse eli rälssi). Näistä kehittyi vähitellen Ruotsin aateli. Kirkko sai myös vapautuksen veroista.
Lisänimen Ladulås (kirjaimellisesti "Ladonlukko") on perinteisesti selitetty tulleen siitä, että Alsnön säädöksessä kuningas vapautti talonpojat matkustavien piispojen ja ylimysten kestitsemisestä: Maunu pani talonpoikien "latojen ovet lukkoon". Luultavammin lisänimi on kuitenkin vain väännös slaavilaisesta Ladislaus-nimestä. Lisänimi tavataan ensimmäistä kertaa 1400-luvun lähteissä.
 
 Kung Magnus gravmonument i Riddarholmskyrkan.  kuninkaan hautamonumentti Riddarholmin kirkossa.

Birgerillä oli myös kolmas poika, Bengt Birgerinpoika, jonka veljensä kuningas Maunu Ladonlukko nimitti 1284 ensimmäiseksi Suomen herttuaksi Turkuun. Herttua Pentti valittiin kuitenkin jo vuonna 1286 Linköpingin piispaksi. Sikäläinen piispa Kol (k.1196) oli toiminut jo aiemmin Suomen jaarlina Dux Finlandiae.

Herttua Pentti Birgerinpojan alaisuudessa ja kustannuksella pistettiin aluille sotilaallisen tukikohdan, Turun linnaleirin rakennustyöt Aniniemen saarella Aurajoen suistossa. Suomi sai herttuan lisäksi myös oman käskynhaltijansa, kun Kaarle Kustaanpoika asettui nimikkeellä Prefectus Finlandiae asumaan linnakastellin ainoaan kivirakennukseen.


Civitas Abo Turussa 24-5 2017 Simo Tuomola

Ei kommentteja: