torstai 6. huhtikuuta 2017

Oppia papeille

Tänään 7-4 tulee kuluneeksi tasavuosia Kaarlen yliopiston perustamisesta Prahaan vuonna 1348. Perustajana Kaarle IV, jonka patsas siinä Kaarlensillan kupeessa paljastettiin 1848 yliopiston 500-vuotsijuhlan kunniaksi.
Kaarle IV (14. toukokuuta 131629. marraskuuta 1378) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija.
 
 Tuttu näky Prahan kävijöille - Kaarle IV patsas siinä Kaarlensillan kupeessa.

Turun kirkollisille piireille, suomalaisille opiskelijoille ja opettajille Prahan yliopistosta tuli melkein yhtä merkittävä opinahjo kuin Sorbonnen yliopistosta Pariisissa, josta sivistystä hakivat 1400-luvulla mm. Jacobus Petri Röd ja hänen oppilaanan toiminut Turun piispa Olavi Maununpoika.
Olavi Maununpoika (lat. Olaus Magni, ruots. Olof Magnusson, k. 1460) toimi Suomen piispana vuosina 1450-1460. Hän syntyi noin vuonna 1405 todennäköisesti Piikkiön Rungossa ja kuoli 24. helmikuuta 1460 Turussa. Olavi Maununpoika hoiti kansakuntansa edustajana Pariisin yliopiston rehtorin virkaa joulukuusta 1435 maaliskuuhun 1436.
Olavi valittiin myös useita kertoja kansakuntansa edustajaksi yliopiston lähetystöön ja Baselin kirkolliskokoukseen 1437. Piispa Olavi Maununpoika haudattiin Turun tuomiokirkon Pyhän Ruumiin kappeliin (nykyinen Tavastin kuori).

 
 Kaarlen yliopisto Prahassa.

Keskiajalla tunnettuja Prahassa opiskelleita suomalaisia olivat mm. Turun piispat Maunu Tavast ja Bero Balk. Uskonpuhdistuksen jälkeen yhteys katkesi, koska protestantit eivät halunneet opiskella katolisissa yliopistoissa.
Bero II Balk (k. 1412) toimi Turun piispana vuosina 13851412. Hän oli ensimmäinen Suomessa syntynyt rälssisukuinen piispa. Piispa Bero kuoli Kuusiston piispanlinnassa Kaarinan pitäjässä 29. kesäkuuta 1412 ja hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon.
Magnus II Tavast, myös Magnus Olai ("Maunu Olavinpoika") (k. 9. maaliskuuta 1452 Mynämäki) oli Suomen keskiajan huomattavin katolinen piispa eli Suomen piispa. Hän toimi Suomen piispana vuosina 14121450. Maunu on haudattu Turun tuomiokirkkoon.
Vehmaan Palkkisissa syntynyt Bero Balk opiskeli ensin Prahassa ja siirty sitten Pariisin yliopistoon ,josta hän valmistui 1380 maisteriksi. Palattuaan Turkuun hänet valittiin ensin hiippakunnan kanungin virkaan ja lopulta piispaksi. Balk matkusti Roomaan hakemaan nimitykselleen paavilta vahvistuksen, joka myönnettiin 6-11 1385.
 
 Turun piispa Bero II Balkin sinetti. Sen mallina on ilmeisesti ollut Vilhelm Sabinalaisen sinetti.

Kun Bero oli opiskellut itse Prahassa ja Pariisissa hän tiesi, millaisia vaikeuksia nuorilla opiskelijoilla oli. Siksi hän piispana tuki nuoria suomalaisia nuoria näiden opinnoissa kotona ja ulkomailla. Tavoitteena oli varmistaa, että tulevaisuudessakin uusia pappeja valmistuisi Turun hiippakunnan virkoihin.

 Maunu II Tavast vuonna 1933 julkaistussa postimerkissä.
 Maunu II Tavast vuonna 1933 julkaistussa postimerkissä


Myös Maunu Tavast opiskeli Prahassa, jossa valmistui 1396 baccalaureukseksi ja sai 1398 maisterin arvon. Hän toimi sen jälkeen Eerik XIII:n hovikappalaisena ja kanslerina. Vuonna 1406 hän sai verovapauden mynämäkeläiseen tilaan, seuraavana vuonna hänestä tuli Turun tuomiokapitulin arkkiteini.


Arkkidiakoni on useissa kristillisissä kirkkokunnissa käytössä oleva nimike, joka tarkoittaa usein piispan alapuolella olevaa henkilöä, joka johtaa arkkidiakonikuntaa eli hiippakunnan osaa. Katolisessa kirkossa nimike oli käytössä keskiajalla, mutta on sittemmin jäänyt pois.

 Vuonna 1412 hänet valittiin Bero Balkin jälkeen Turun piispaksi ja hän kävi Roomassa saamassa piispanvihkimyksen. Matkalla hän hankki tuomiokirkolle, Turun katedraalikoululle sekä Viipurin ja Mynämäen kirkolle joukon aneita.

 
TIETO ON VALTAA: Sir Francis Bacon (22. tammikuuta 1561 Lontoo9. huhtikuuta 1626 Highgate) oli englantilainen yleisnero: kirjailija, lakimies, filosofi ja valtiomies. Bacon otti elämäntehtäväkseen uudistaa kaikki tieteet ja hänen ajatuksensa ovat monien tieteellisten ja filosofisten suuntauksien pohjana.
Voimakas Prahan opillinen vaikutus keskittyi Turkuun 1600-luvulla senkin vuoksi, että suomalaiset sotilaat olivat mukana kolmikymmenvuotisen sodan aikana ryöstämässä Kaarlen yliopiston kirjastoa , mm. Francis Baconin teoksia. 

Sotasaaliit kasvattivat oleellisesti Turun akatemian kirjakokoelmia, esim. 1646 Torsten Stålhandsken leski lahjoitti Turkuun Århusin piispalta ryövätyn noin 900 sidoksen kirjakokoelman.

Tiedon vallassa Turussa 7-4 2017 Simo Tuomola

Ei kommentteja: