tiistai 4. huhtikuuta 2017

Viinaa kansalle

Tänään 5-4 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun kieltolaki 1932 päättyi Suomessa:


 
Kieltolaki kumottiin joulukuussa 1931 käydyn kansanäänestyksen perusteella eduskunnan hyväksyessä 9-2 uuden väkijuomalain, joka astui voimaan 5.4.1932, Alkojen avatessa ovensa klo 10: 5-4-3-2-1-0.

Suomessa oli voimassa alkoholijuomia koskeva kieltolaki vuosina 1919–32.


 
 Vuoden 1917 kieltolain ensimmäinen sivu asetuskokoelmassa.

Kieltolaki koski alkoholipitoisten aineiden valmistusta, maahantuontia, myyntiä, kuljetusta ja varastointia. Laki astui voimaan 1.6.1919. Yli 2% prosenttia sisältävän alkoholin käyttö oli sallittua vain lääkinnällisiin, teknillisiin ja tieteellisin tarkoituksiin.

 Kun laillisia alkoholijuomia ei ollut saatavilla, kansalaiset ostivat alkoholinsa laittomilta markkinoilta, useimmiten väkevinä alkoholijuomina. Kieltolaki saikin Suomessa aikaan ennennäkemättömän viinan salakuljetuksen aikakauden, jota on kutsuttu myös pirtuajaksi. Alkoholia salakuljetettiin Suomeen alkuvuosina etupäässä Virosta, myöhemmin enenevässä määrin myös Saksasta ja Danzigista. Takavarikoidun alkoholin määrä kasvoi vuosi vuodelta ja ylitti vuonna 1930 jo miljoonan litran rajan.

 
Velikulta-pilalehdessä elokuussa 1907 ilmestynyt Alex Federleyn pilapiirros kieltolakia kannattaneesta työväestä. Kieltolakia kannatti myös 1899 perustettu Suomen työväenpuolue, joka oli ottanut sen ohjelmaansa. Raittiusseura Raittiuden Ystävät oli perustanut erityisen kieltolakikomitean 21.1.1906.


Poliisia kieltolaki työllisti runsaasti. Korruptio, salakuljetus ja laittomat markkinat aiheuttivat poliisille huomattavan resurssipulan. Vuodesta 1922 lähtien kieltolaki- ja juopumusrikokset muodostivat jatkuvasti yli 80 % kaikista poliisin tietoon tulleista rikoksista. Väkevän viinan juominen näkyi myös lisääntyneinä väkivaltarikoksina. Lain valvonnasta aiheutuneiden suurten kustannusten lisäksi kieltolaki muodostui valtiolle kalliiksi myös siitä syystä, että se menetti alkoholiverosta saamansa, varsin huomattavat tulot.


Suomen maine ulkomaankaupassa huononi myös kieltolain myötä. Varsinkin suuret viinintuottajamaat suhtautuivat Suomeen ja suomalaisiin tuotteisiin vihamielisesti. Portugali julisti suomalaisen paperin tuontikieltoon, ja Ranska asetti suomalaistuotteet boikottiin. Nämä pakotteet kumottiin samalla, kun kieltolaki kumottiin.

Turussa kieltolain myötä Manillan höyrypolttimo, vanha viinatehdas joutui lopettamaan toimintansa, mutta viereisellä Andros veneveistämöllä ja moottorinvalmistajalla meni sitäkin paremmin. Sen nopeat veneet olivat suosittuja kieltolain aikana sekä trokarien että virkavallan käytössä. Algot Niska ja Tullilaitos löytyvät sen tilauskirjoista.



 

Algoth Niska (5. joulukuuta 1888 Viipuri28. toukokuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen jalkapalloilija ja kieltolakiajan kuuluisa pirtun salakuljettaja.

Pitkällisen keskustelun jälkeen kieltolaki päätettiin kumota. Joulukuun 29.–30. päivänä vuonna 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä yli 70 prosenttia äänestäneistä äänesti lain kumoamisen puolesta. Eduskunta hyväksyi 9. helmikuuta 1932 uuden väkijuomalain (45/1932), jossa säädettiin alkoholin myyntimonopolin keskittämisestä valtiolle.

Laki tuli voimaan 5. huhtikuuta 1932, ja sen mukaan alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus on ollut valtion omistamalla Oy Alkoholiliike Ab:lla. Tapahtumasta on jäänyt mieliin numerosarja 543210, joka tarkoittaa päivämäärää 5.4.1932 ja kelloaikaa 10, sillä ensimmäiset Alkoholiliikkeen myymälät avattiin tuolloin, lain voimaantulopäivänä klo 10.
 
 

Kippistellen
Turussa 5-4 2017
Simo Tuomola

Ei kommentteja: