Historia on usein Elämän ja kuoleman -kirjan selailua. Tänään 26-4 vuonna 1821 kirjaamme Turussa kuolleeksi tupakankehrääjä Juhana Juhananpoika Gyllenberg nuoremman. joka haudataan köyhäin rivihautaan "fattigmull" hiljaisuudessa ilman kellonsoittoja.
Turku vuonna 1811.
Hän oli solminut 1797 avioliiton Kaarinasta "Nummis" kotoisin olleen palvelijattaren Heleena Jaakontyttären kanssa ja heille syntyi 14-3 vuonna 1803 tytär Eeva Ulriika. Vuonna 1805 Juhana Gyllenberg mainitaan vielä Turun Vanhan Tupakkatehtaan kehrääjänä »prässkarl Gyllenberg» .
Suuri osa nykyisen Aboa Vetus -museon tontin rakennuksen jäännöksistä kuului aikoinaan kivitaloon, jossa toimi vuosina 1745-1827 Turun Vanha Tupakkatehdas.
Juhana kuuluikin työntekijöiden puolelta "perinteiseen tupakkasukuun". Jo aiemmin Juhana Juhananpoika Gyllenberg oli työskennellyt Turun Vanhassa Tupakkatehtaassa. Hän menehtyi Turussa keuhkotautiin 30-6 vuonna 1797 ja haudattiin 2-7 eteläiseen kirkkomaahan "söderom".
Hän puolestaan toimi
aluksi tupakkatehtaassa oppipoikana, sitten rullaajana (»rullare»), puristajana (»prässare»,
»prässkarl»), kehrääjänä (»spinnare») ja lopuksi työnjohtajana, mestarina
(»tobaksspinnareverkmästare»).
Hänen neljästä pojastaan vanhin, Juhana, ja kaksi
nuorinta, kaksoset Abraham ja Antti, syntyneet jouluaattona 1778, antautuivat samalle
alalle kuin hänkin. Järjestyksessä toinen, Mikael, pantiin kouluun, ja hänestä tuli
pappi. Perhe asui Luostarinkorttelissa, Kukola-nimisessä talossa, Vartiovuoren rinteellä
(nyk. Uudenmaankadun 13:n kohdalla).
Turun kaupungin vanha teloituspaikkakin sijaitsi Kerttulinmäellä keskiajalta 1700-luvun lopulle saakka. Kuten myös Tiaisen talo, Kulhon Uusitupa.
Vanhin poika, Juhana, perusti 1797 oman kodin, leski taas muitten poikien
kanssa muutti isän kuoltua Itäkortteliin, Tiaisen taloon, Kulhon Uuteentupaan, mikä sijaitsi
Kerttulinmäellä. Siellä asuessaan kuolivat kaksoispojat huhtikuussa 1804 Turussa
liikkuneeseen tulirokkoon (»fläckfeber»).
Kun Mikaelista 1804 oli tullut Ylivieskan
kappalainen, äiti muutti keväällä 1805 hänen luokseen, mutta palasi jo syksyllä
samana vuonna Turkuun, jossa kuoli keltatautiin 29.3.1807.
Turussa oli 1700-luvulla useita Gyllenberg-nimisiä, jotka eivät suinkaan kaikki
olleet sukua keskenään. Kun »nuorimies Juhana Juhananpoika» 1770 solmi avioliiton palvelijatar Maria
Henrikintyttären kanssa, - joka rippikirjojen mukaan oli syntynyt Paimiossa 2.3 1741, - ei vihittyjen kirjaan vielä merkitty mitään sukunimeä hänen kohdallaan.
Mutta kun heidän ensimmäinen lapsensa Juhana 14.12.1771 kastettiin, mainittiin isäksi
tupakankehrääjä Juhana Gyllenberg. Manttaaliluetteloissa sukunimi mainitaan jo aikaisemmin,
ensi kerran 1766. Paria vuotta myöhemmin on sukunimenä Gyllberg, mitä muotoa
joskus myöhemminkin käytetään hänestä ja hänen sukulaisistaan puheenollen.
Kirvesmies Juhana Henrikinpojan ja hänen vaimonsa Maria Kaarlentyttären tapaamme
1760-luvulla Kirkkokorttelin Piukassa, ja kuului silloin perheeseen kaksi poikaa Niilo ja
Juhana.
Myöhemmässä rippikirjassa on merkintä, että Piukassa 1771 asuivat
kirvesmies Juhana Henrikinpoika ja hänen poikansa Niilo, jotka huhtikuussa ovat käyneet
Herran Ehtoollisella, sekä näitten nimien väliin on myöhemmin merkitty Juhana
Henrikinpojan vaimoksi Maria Eliaantytär, joka yhdessä miehensä ja poikapuolensa kanssa
kävi lokakuun 4 p:nä Herran Ehtoollisella.
Kirvesmies Juhana Henrikinpoika, joka myöhemmin käytti sukunimeä Gyllenberg, ja
hänen ensimmäinen vaimonsa Maria Kaarlentytär ovat siis ensimmäisen Juhana
Juhananpoika Gyllenbergin vanhemmat.
Tupakanviljelyä Turun Käsityöläismuseossa.
Perheessä oli kaksi poikaa, joista vanhempi, Juhana,
meni naimisiin ja muutti pois kotoa äidin vielä eläessä, nuoremman, Niilon,
jäädessä isän luo vielä senkin jälkeen kun tämä oli solminut uuden avioliiton.
Tämä poika kuoli kuitenkin jo 2.8.1772. Hän oli silloin 25-vuotias ja ollut työssä
samassa tupakkatehtaassa kuin vanhempi veljensäkin. Myös hän käytti sukunimeä
Gyllenberg (Gyllberg).
Turussa elänyt tupakkatyöläinen Juhana Juhananpoika
on siis ottanut 1760-luvun puolimaissa itselleen tuon sukunimen. Niin tekivät yleensä
käsityöläiset sekä tehtaissa työskentelevät. Mistä tämä suomenkielinen mies keksi
sukunimen Gyllenberg, ei ole tiedossa.
Suvun alkuhistoriaa on ansiokkaasti tutkinut professori Einar W. Juva, jonka löydöksiä tässä hyödynnämme.
Mahdollisesti henkilö, joka ilmoitti tehtaan
työväen manttaaliluetteloon on antanut Gyllenbergin nimen Juhanalle. Se esiintyykin ensin
manttaaliluetteloissa ja tulee vasta myöhemmin kirkonkirjoihin.
Moisia komeilevia
nimiä oli tuolloin toki muillakin turkulaisilla - paitsi Gyllenberg-nimeä oli mm. Gyllberg ja
Silfverberg sekä Gullberg, Gullström ja Gyllenlöf. Ennen pitkää alkoivat sitä käyttää sekä isä että nuorempi veli
Niilo, isä kuitenkin vasta solmittuaan uuden avioliiton.
Vanhin tupakointia esittävä eurooppalainen kuva vuodelta 1595.
Kun Turun suomalaisen seurakunnan syntyneitten luetteloissa ei tavata Juhana
Juhananpoikaa, jonka ilmoitetaan syntyneen 1741, eikä hänen nuorempaa veljeään Niilo
Gyllenbergiä, joka kuollessaan 1772 oli 25-vuotias ja siis syntynyt n. 1747 on ilmeistä,
että kirvesmies, Juhana Henrikinpoika on perheineen muuttanut Turkuun aikaisintaan
vuosisadan puolivälin tienoissa, mutta otaksuttavasti 1760-luvulla.
Kun näet Juhana
Juhananpoika vielä 1768 oli vasta oppipojan paikalla tupakkatehtaassa, vaikka oli jo
27-vuotias, on hän varmastikin äskettäin tullut taloon - ja varmaankin maaseudulta.
Myös nuorempi veli Niilo kuoli 25-vuotiaana oppipoikana (»lärling»). Vanhoina
turkulaisina he varmaankin olisivat jo aikaisemmin päässeet sekä töihin että tuossa
iässä jo ehtineet pitemmälle. Vertailun vuoksi huomautettakoon, että Juhana
Juhananpoika Gyllenbergin pojilla oli tässä kohden parempi »karriääri». He olivat
kuollessaan 25-vuotiaina tupakankehrääjiä.
Kehruutöissä
Turussa 26-4 2017
Simo Tuomola
keskiviikko 26. huhtikuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti