Turku vuonna 1811.
Hän oli solminut 1797 avioliiton Kaarinasta "Nummis" kotoisin olleen palvelijattaren Heleena Jaakontyttären kanssa ja heille syntyi 14-3 vuonna 1803 tytär Eeva Ulriika. Vuonna 1805 Juhana Gyllenberg mainitaan vielä Turun Vanhan Tupakkatehtaan kehrääjänä »prässkarl Gyllenberg» .
Suuri osa nykyisen Aboa Vetus -museon tontin rakennuksen jäännöksistä kuului aikoinaan kivitaloon, jossa toimi vuosina 1745-1827 Turun Vanha Tupakkatehdas.
Juhana kuuluikin työntekijöiden puolelta "perinteiseen tupakkasukuun". Jo aiemmin Juhana Juhananpoika Gyllenberg oli työskennellyt Turun Vanhassa Tupakkatehtaassa. Hän menehtyi Turussa keuhkotautiin 30-6 vuonna 1797 ja haudattiin 2-7 eteläiseen kirkkomaahan "söderom".
Hän puolestaan toimi aluksi tupakkatehtaassa oppipoikana, sitten rullaajana (»rullare»), puristajana (»prässare», »prässkarl»), kehrääjänä (»spinnare») ja lopuksi työnjohtajana, mestarina (»tobaksspinnareverkmästare»).
Hänen neljästä pojastaan vanhin, Juhana, ja kaksi nuorinta, kaksoset Abraham ja Antti, syntyneet jouluaattona 1778, antautuivat samalle alalle kuin hänkin. Järjestyksessä toinen, Mikael, pantiin kouluun, ja hänestä tuli pappi. Perhe asui Luostarinkorttelissa, Kukola-nimisessä talossa, Vartiovuoren rinteellä (nyk. Uudenmaankadun 13:n kohdalla).
Turun kaupungin vanha teloituspaikkakin sijaitsi Kerttulinmäellä keskiajalta 1700-luvun lopulle saakka. Kuten myös Tiaisen talo, Kulhon Uusitupa.
Vanhin poika, Juhana, perusti 1797 oman kodin, leski taas muitten poikien kanssa muutti isän kuoltua Itäkortteliin, Tiaisen taloon, Kulhon Uuteentupaan, mikä sijaitsi Kerttulinmäellä. Siellä asuessaan kuolivat kaksoispojat huhtikuussa 1804 Turussa liikkuneeseen tulirokkoon (»fläckfeber»).
Kun Mikaelista 1804 oli tullut Ylivieskan kappalainen, äiti muutti keväällä 1805 hänen luokseen, mutta palasi jo syksyllä samana vuonna Turkuun, jossa kuoli keltatautiin 29.3.1807.
Turussa oli 1700-luvulla useita Gyllenberg-nimisiä, jotka eivät suinkaan kaikki olleet sukua keskenään. Kun »nuorimies Juhana Juhananpoika» 1770 solmi avioliiton palvelijatar Maria Henrikintyttären kanssa, - joka rippikirjojen mukaan oli syntynyt Paimiossa 2.3 1741, - ei vihittyjen kirjaan vielä merkitty mitään sukunimeä hänen kohdallaan.
Mutta kun heidän ensimmäinen lapsensa Juhana 14.12.1771 kastettiin, mainittiin isäksi tupakankehrääjä Juhana Gyllenberg. Manttaaliluetteloissa sukunimi mainitaan jo aikaisemmin, ensi kerran 1766. Paria vuotta myöhemmin on sukunimenä Gyllberg, mitä muotoa joskus myöhemminkin käytetään hänestä ja hänen sukulaisistaan puheenollen.
Kirvesmies Juhana Henrikinpojan ja hänen vaimonsa Maria Kaarlentyttären tapaamme 1760-luvulla Kirkkokorttelin Piukassa, ja kuului silloin perheeseen kaksi poikaa Niilo ja Juhana.
Myöhemmässä rippikirjassa on merkintä, että Piukassa 1771 asuivat kirvesmies Juhana Henrikinpoika ja hänen poikansa Niilo, jotka huhtikuussa ovat käyneet Herran Ehtoollisella, sekä näitten nimien väliin on myöhemmin merkitty Juhana Henrikinpojan vaimoksi Maria Eliaantytär, joka yhdessä miehensä ja poikapuolensa kanssa kävi lokakuun 4 p:nä Herran Ehtoollisella.
Kirvesmies Juhana Henrikinpoika, joka myöhemmin käytti sukunimeä Gyllenberg, ja hänen ensimmäinen vaimonsa Maria Kaarlentytär ovat siis ensimmäisen Juhana Juhananpoika Gyllenbergin vanhemmat.
Tupakanviljelyä Turun Käsityöläismuseossa.
Perheessä oli kaksi poikaa, joista vanhempi, Juhana, meni naimisiin ja muutti pois kotoa äidin vielä eläessä, nuoremman, Niilon, jäädessä isän luo vielä senkin jälkeen kun tämä oli solminut uuden avioliiton. Tämä poika kuoli kuitenkin jo 2.8.1772. Hän oli silloin 25-vuotias ja ollut työssä samassa tupakkatehtaassa kuin vanhempi veljensäkin. Myös hän käytti sukunimeä Gyllenberg (Gyllberg).
Turussa elänyt tupakkatyöläinen Juhana Juhananpoika on siis ottanut 1760-luvun puolimaissa itselleen tuon sukunimen. Niin tekivät yleensä käsityöläiset sekä tehtaissa työskentelevät. Mistä tämä suomenkielinen mies keksi sukunimen Gyllenberg, ei ole tiedossa.
Suvun alkuhistoriaa on ansiokkaasti tutkinut professori Einar W. Juva, jonka löydöksiä tässä hyödynnämme.
Mahdollisesti henkilö, joka ilmoitti tehtaan työväen manttaaliluetteloon on antanut Gyllenbergin nimen Juhanalle. Se esiintyykin ensin manttaaliluetteloissa ja tulee vasta myöhemmin kirkonkirjoihin.
Moisia komeilevia nimiä oli tuolloin toki muillakin turkulaisilla - paitsi Gyllenberg-nimeä oli mm. Gyllberg ja Silfverberg sekä Gullberg, Gullström ja Gyllenlöf. Ennen pitkää alkoivat sitä käyttää sekä isä että nuorempi veli Niilo, isä kuitenkin vasta solmittuaan uuden avioliiton.
Vanhin tupakointia esittävä eurooppalainen kuva vuodelta 1595.
Kun Turun suomalaisen seurakunnan syntyneitten luetteloissa ei tavata Juhana Juhananpoikaa, jonka ilmoitetaan syntyneen 1741, eikä hänen nuorempaa veljeään Niilo Gyllenbergiä, joka kuollessaan 1772 oli 25-vuotias ja siis syntynyt n. 1747 on ilmeistä, että kirvesmies, Juhana Henrikinpoika on perheineen muuttanut Turkuun aikaisintaan vuosisadan puolivälin tienoissa, mutta otaksuttavasti 1760-luvulla.
Kun näet Juhana Juhananpoika vielä 1768 oli vasta oppipojan paikalla tupakkatehtaassa, vaikka oli jo 27-vuotias, on hän varmastikin äskettäin tullut taloon - ja varmaankin maaseudulta.
Myös nuorempi veli Niilo kuoli 25-vuotiaana oppipoikana (»lärling»). Vanhoina turkulaisina he varmaankin olisivat jo aikaisemmin päässeet sekä töihin että tuossa iässä jo ehtineet pitemmälle. Vertailun vuoksi huomautettakoon, että Juhana Juhananpoika Gyllenbergin pojilla oli tässä kohden parempi »karriääri». He olivat kuollessaan 25-vuotiaina tupakankehrääjiä.
Kehruutöissä
Turussa 26-4 2017
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti