Kustaa Vaasa

Tänään 12-1 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä kun Kustaa Vaasa valittiin virallisesti kuninkaaksi vuonna 1528. Ylimys Kustaa Eerikinpoika, Gustav Eriksson, oli noussut Ruotsin valtionhoitajaksi 1521 ja käytännössä kuninkaaksi 1523, jonka jälkeen hänen joukkonsa valloittivat 10. elokuuta Turun linnan ja Suomi vapautui tanskalaisvallasta.

Kuningas vierailee ensimmäisen kerran Turussa elokuussa 1530 ja palaa kaupunkiin viikoksi syyskuussa, vahvistaen samalla Turun rajat. Kesäkuun 12. 1550 Vaasa perustaa Helsingin kaupungin kilpailemaan Venäjän kaupasta Räävelin kanssa, mutta hanke ei ota onnistuakseen, kun satama on liian matala kauppalaivoille ja syttyy sota Venäjää vastaan 1555-1557.

Sodan vuoksi Kustaa Vaasa saapuu 13. elokuuta 1555 Suomeen lähes vuodeksi ja viettää tuosta ajasta 5 kuukautta Turussa, mm. joulun 1555. Toukokuussa 1556 hän palaa jälleen Turkuun ja poistuu 1. heinäkuuta Tukholmaan, jättäen 18-vuotiaan poikansa Juhana-herttuan Turun linnaan. Vaasa perustaa Suomen herttuakunnan 27. kesäkuuta Juhanan noustessa lääninherraksi.

Televisio esitteli muuten hiljattain harvoin nähdyn teatteritaltioinnin August Strindbergin kuningasdraamasta Kustaa Vaasa vuodelta 1969. Mukana koko Suomen teatterimaailman kerma: Tauno Palo nimiroolissa, Anja Pohjola kuningattarena, Arto Tuominen prinssi Eerikinä, Vesa Mäkelä prinssi Juhanana, Irma Seikkula, Per-Olof Sirén, Toivo Mäkelä jne. Veti sanattomaksi.

Mykkäkoulua
Turussa 12-1-2009
Simo Tuomola

S - I - M - O

Tänään 6-1 tulee kuluneeksi tasavuosia sokeain pistekirjoituksen kehittäjän Louis Braillen kuolemasta 1852.
Tässä Simo:

Näkien
Turussa 6-1-2009
Simo Tuomola

Rauhan kaupunki

Tänään 5-1-2009 vietetään Venäjän keisarinna Elisabetin kuolinpäivää 1762. Hänen aikanaan käytiin Hattujen sota 1741-1743, jossa Venäjä miehitti Suomen. Pikkuvihana tunnettu aikakausi päättyi Turun rauhaan 7. elokuuta 1743. Siinä uusi raja vedettiin Kymijoelle Ruotsin menettäessä Venäjälle ns. Vanhan Suomen eli Etelä-Karjalan ja Savonlinnan alueet.

Elisabet esitti myös ensimmäisenä Suomelle itsenäisyyttä Ruotsin vallan alta: manifesti luettiin kansalle Turun raatihuoneen portailta sunnuntai-iltana 29. elokuuta 1742, jolloin porvarit samalla antoivat uskollisuudenvalansa keisarinnalle.

Maaliskuussa 1742 Elisabet julkaisi kuuluisan manifestinsa, joka levitettiin suomeksi ja ruotsiksi painettuna Suomen puolelle. Manifestissa keisarinna syytti Ruotsia sodan aloittamisesta ja vakuutti suomalaisille hyväntahtoisuuttaan, jos nämä lakkaisivat auttamasta Ruotsin armeijaa. Keisarinna myös lupasi tukea suomalaisia, jos nämä haluaisivat irtautua Ruotsista ja itsenäistyä. Elisabetin manifestilla on perinteisesti ollut keskeinen osa kansallisessa historiankirjoituksessa, koska se on ensimmäinen kirjallinen lähde jossa ehdotetaan Suomen itsenäistymistä.

Elisabetin kuoltua 1762 vallan Venäjällä otti sankarini Katariina Suuri, jonka syntymäpäivää vietän 2.5. kuin omaani ikään.


Rauhan kaupungissa
Turussa 5-1-2009
Simo Tuomola