Tänään 19-2 vietämme tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen syntymäpäivää vuodelta 1473. Ja Tähdistä puuheenollen - synttäripäiviään viettävät tänään myös vuonna 2006 kuollut Juice (s.1950) ja Black Sabbathin kitarataituri Tony Iommi (s.1948).
Palatkaamme siis vuoteen 1995, jolloin Sabbath vieraili ensin Tampereen Pakkahuoneella ja seuraavana päivänä Helsingissä. Laulajana tuolloin toiminut Tony Martin antoi krapulaisen haastattelunsa Tampereella ja Polka Tulkin ja Jethro Tullin vaiheista innostunut Tony Iommi puolestaan Hesassa.
Ja kun kerran Tampereella oltiin, piti törmättävän myös Juiceen. Asustelin hotelli Vaakunassa ja kas kummaa - juoksuaamiaiselle eksynyt Juice siinä tiesi opastaa, että aseman ravintolan baari olisi jo avoinna. Sinne siis.
Juicen nainen oli kai heittänyt kaverin pihalle, siinä se tallusteli muovikassissa puolitoista kartonkia tupakkia - chercterfiedia taisi olla.
Istuimme Juicen kanssa kapakissa, kun tuo haastoi minut tekemään runoriimin itsestään;
keksin kyllä vielä keinon
päästäkseni einoksi paikalle leinon
loihen tuolloin lausumaan ja äijä tykkäs.
Elokuussa 1908 Eino Leino jätti Suomen ja suuntasi kohti Italiaa. Matkan mahdollisti Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvaroista annettu apuraha Danten Divina Commedia -teoksen suomentamista varten. Kotiuduttuaan Roomaan Saksassa vietettyjen kuukausien jälkeen Leino ryhtyi intensiivisiin italian opintoihin ja työhön Danten parissa.
»Elomme vaelluksen keskitiessä
ma harhaelin synkkää metsämaata
polulta oikealta poikenneena.
Ah, raskasta on sanoa kuink' oli
tuo salo kolkko, autio ja sankka!
Sit' aatellessa vielä muisti säikkyy.
Ei kaameampi itse kalma liene;
mut koska hyvää myös ma löysin sieltä,
kuvata muutkin tahdon tapaamani.»
Paitsi Dante-suomennosta Leino työsti Rooman aikana näytelmäluonnoksiaan ja kirjoitti matkakirjeitä Turun Sanomiin. Lehti etsikööt ne esille ja aarteensa esitelkööt!
Turku ja Turun linna piirtyvät leinolaiseen kuvastoon tarkemmin vuonna 1916. Pahennustakin herättänyt suhde virolaisen tutkijan ja diplomaatin suomalaissyntyiseen kirjailijapuolisoon antoi virikkeen renessanssi-tyyliin sommiteltuun runoelmaan Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja (1919).
Turussa 19-2 2023
Simo Tuomola
