Miten Suomessa elettiin 10.000 vuotta sitten?
Arkeologi Hannu Takala on suorittanut arkeologisia kaivauksia Karjalan kannaksella useiden vuosien ajan ja selvittänyt suomalaisten juuria. Hän on siis liikkunut arkeologina runonlaulajien maisemissa.
Takalan todellinen tutkimuskohde vie kuitenkin esihistorialliselle ajalle, noin 10.000 vuoden taakse ja kyse on Etelä-Suomen varhaisimman jääkauden jälkeisen asumisen selvittämisestä.
- Tärkeintä olisi saada selville mistä ja minne ensimmäiset asukkaat tulivat ja tietoa alkaa olla jo paljon, sillä nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä voimme saada paljon tietoa vaikkapa palaneesta luupalasta tai kvartsisirpaleista, kertoo Takala.
Arkeologiasta tulee monelle mieleen romanttinen kuvia faaraoiden hautoja tutkivista tiedemiehistä, jotka löytävät suunnattomia aarreaittoja. Tällaisten löytöjen rinnalla palaneet luunpalat saattavat jäädä pahasti varjoon. Kiinnostavatko tällaiset löydöt yleisöä, vai "onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella"?
- Onhan se selvää, että ihmisten mielissä muodostuva kuva selkä kyyryssä, rystyset maata viistäen kulkevasta alkusuomalaisesta ei voi kilpailla esimerkiksi faaraoiden kanssa, mutta toisaalta täytyy myös muistaa se, ettei tuollainen primitiivinen kuva alkusuomalaisista pidä paikkaansa. Tänne tulleiden ihmisten oli pakko olla älykkäitä ja sitkeitä selvitäkseen näissä olosuhteissa. Pelkästään hengissä pysyminen on vaatinut tietoa, kekseliäisyyttä ja tahtoa, muistuttaa Takala.
Monissa ulkomaisissa museoissa, esimerkiksi Dublinissa, on rekonstruoitu entisaikojen asumuksia ja havainnollistettu ihmisten elämää menneinä aikoina. Joko tällainen onnistuisi Suomessa?
- Löydökset ovat toistaiseksi olleet hyvin vähäisiä, jotta voisimme kertoa, miten täällä elettiin 10.000 vuotta sitten. Jos tekisimme vaikka jäämies ötzin tapaisen löydön, voisimme kertoa enemmän siitä, miltä elämä näytti yksilötasolla. Esimerkiksi 5000 vuoden takaisista elintavoista tiedämme jo niin paljon, että tällainen voisi olla mahdollista. Meillä on jo paljon tietoa muun muassa asumisesta ja aseista, selvittää Takala
Noin 13000 vuotta sitten viimeisimmän jääkauden jään reuna oli Etelä-Suomen kohdalla. Turun alueelta jääkausi loppui noin 8000 eaa jään vetäytyessä Suomesta noin 10000 vuotta sitten. Vuoden 5600 eaa paikkeilla Turun Nunnavuoren Pirunpelto edusti kivikauden rantaviivaa Ancylusjärven avautuessa suolaiseksi Litorinamereksi vuonna 5000 eaa. Kun ensimmäiset kalliosaarekkeet kohoavat merestä nykyisen Turun alueella 4000 eaa, syntyy kivikauden asutusta jo Maarian Jäkärlän alueelle.
Kun jääkausi pyyhki pois valtaosan aikaisemman elämän merkeistä Suomen alueella, varhaisimmat merkit esihistoriasta Suomessa ovat yleensä mesoliittiselta kivikaudelta vajaan 10000 vuoden takaa. Poikkeuksena tästä on Karijoen Susiluola, jossa ihmisen toiminnan jäljet voivat olla peräisin jopa 120 000 vuoden takaa eli täällä olisi toiminut tuolloin nykyihmisen edeltäjä homo erectus tai neanderthalinihminen.
Ja onhan niitä mammutin luita ja hampaitakin löytynyt Suomesta yhdeksältä paikkakunnalta aina Helsinkiä ja Espoota myöten. Suomessa eli mammutteja ainakin noin 32000 - 22500 radiohiilivuotta sitten.
Suomen asuttaminen alkoi toden teolla vuosina 8200 - 8000 eaa ja lopulta mesoliittiajalla Suomessa asunut väestö muodosti Suomusjärven kulttuurin noin vuosina 7300 - 4200 eaa.
Yksi kivikauden asuinpaikoista Turussa on Halisten Kotirinne;
Kotirinteen asuinpaikka on noin hehtaarin laajuinen ja ajoittuu pääasiassa Kiukaisten kulttuurin aikaan. Se löytyi Halisten alueen inventoinnissa vuonna 1976. Turun yliopisto on kaivanut Kotirinteen asuinpaikkaa vuosina 1983–85 ja 1987–90. Asuinpaikan makrofossiilitutkimuksissa on löydetty Suomen vanhimmat tunnetut ohranjyvät. Kohteessa ei ole maan päälle näkyviä rakenteita.
Kivikausioluella
Turussa 1-2-2010
Simo Tuomola
