Savoseksiä

Tänään 24-2

Ruotsissa vietetään tänään sunnuntaina virallisesti ensimmäistä kertaa ruotsinsuomalaisten päivää. Ruotsin akatemia lisäsi ruotsinsuomalaisten oman päivän kalenteriin viime vuonna.

Esimerkiksi Göteborgissa päivää vietetään tänään toista ja Malmössa jo kolmatta kertaa. Suomalaiset ovat Ruotsin suurin kansallinen vähemmistö. Ruotsinsuomalaisten päivänä on tarkoitus levittää tietoa suomalaisten historiasta, kielestä ja kulttuurista.

24. helmikuuta valikoitui ruotsinsuomalaisten päiväksi vuonna 2010. Päivä on Ruotsin metsäsuomalaisia tutkineen Carl Axel Gottlund syntymäpäivä. Hän syntyi vuonna 1796.


Carl Axel Gottlund (24. helmikuuta 1796 Ruotsinpyhtää – 20. huhtikuuta 1875 Helsinki), suomalaisittain Kaarle Aksel Gottlund, oli kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori. Hän teki tutkimusmatkoja metsäsuomalaisten pariin ja kannatti kirjakielen kehittämisessä itämurteita, erityisesti savolaismurteita.

Otawa ja seksiä

Historian hämäriin, ikäänkuin kakkossijalle voittajien varjoon unohtuu aina tärkeitäkin hahmoja. Yksi sellainen ikuinen kakkonen, jolle julkisuus ei ole oikeutta tehnyt on Carl Axel Gottlund, jonka kuolemasta 20-4-1875 tuli juuri tasavuosia täyteen.

Carl Axel Gottlund (1796-1875) oli tutkija, lehtimies ja kirjailija, suomalaisuuden edistäjä. Hänen merkittävimpiä saavutuksiaan olivat Otawan julkaiseminen sekä tutkimukset Ruotsin ja Norjan nk. metsäsuomalaisista. Otawa oli Gottlundin itsensä kustantama ja lähes kokonaan kirjoittamakin ensimmäinen suomenkielinen kirjallis-taiteellinen albumi. Gottlund halusi näin osoittaa, että suomen kieltä voitiin käyttää erilaisten asioiden ilmaisemiseen kuten muitakin sivistyskieliä. Kirjakielenään Gottlund käytti savon murteen mukaelmaa. Otawa sisältää tutkielmia Suomen historiasta, kieli- ja musiikkitieteellisiä artikkeleita, näytteitä kansanrunoudesta, Gottlundin omia runoja sekä runojen käännöksiä Sapfosta Bellmaniin. Otawan kuvittivat Magnus ja Wilhelm von Wright sekä Robert Ekman. Kustannuksia alentaakseen Gottlund maalasi itse albuminsa kivipiirrokset värillisiksi. Osa III julkaistiin vasta Gottlundin kuoleman jälkeen. Teoksen täydellisinä säilyneet kappaleet ovat erittäin harvinaisia

Carl Axel Gottlund (24. helmikuuta 1796 Ruotsinpyhtää – 20. huhtikuuta 1875 Helsinki), suomalaisittain Kaarle Aksel Gottlund, oli kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori. Hän teki tutkimusmatkoja metsäsuomalaisten pariin ja kannatti kirjakielen kehittämisessä itämurteita, erityisesti savolaismurteita.

Gottlund aloitti opiskelun Porvoon lukiossa 1810 saatuaan alkeisopetusta kotona. Opiskeluja enemmän häntä kiinnostivat silti huvitukset: tanssiaiset, urheilu, metsästys ja soittoharrastukset. Todistus ei ollut kovin hyvä, mutta Gottlund pääsi sen turvin aloittamaan opiskelut Turun akatemiassa vuonna 1814 valmistuttuaan ylioppilaaksi.

Akatemiassa Gottlund sai kansallisromanttisia vaikutteita, jotka innostivat hänet vuosina 1815–1816 keräämään kotipitäjästään kansanperinneaineistoa: runoja, loitsuja, satuja, loruja, leikkejä. Työssä häntä auttoivat jo lapsuudessa solmitut yhteydet ja kansan elämän tuntemus. Gottlund ei sensuroinut aineistoaan vaan otti mukaan myös seksuaalista materiaalia, mikä oli varsin poikkeuksellista.

Gottlundin opinnot eivät olleet sujuneet Turun akatemiassa toivotulla tavalla, joten hän siirtyi syksyllä 1816 jatkamaan opintoja Ruotsissa Upsalan yliopistossa. Hän opiskeli siellä klassisia kieliä, luonnontieteitä, historiaa ja filosofiaa mutta varsin verkkaiseen tahtiin ja nauttien kaupungin huveista, myös tappeluista. Opiskellessaan Gottlund omaksui käsityksen Suomen kansan menneestä suuruudenajasta. Upsalassa Gottlund sai ensimmäiset runonsa lehtiin ja kirjoitti myös suomalaisten mytologiasta. Siitä heräsi Gottlundin kiinnostus Ruotsin metsäsuomalaisiin.

Gottlund asui Uppsalassa juuri opintoja suorittamatta. Sen sijaan hän ryhtyi valmistelemaan uutta julkaisua, josta hän aikoi suomen kielen kirjallista monumenttia. Siinä Gottlund joutui pettymään, sillä vain harvat suostuivat avustamaan häntä. Tuloksena oli kahdessa osassa vuosina 1828–1832 ilmestynyt Otawa, joka sisälsi kielitieteellisiä, historiallisia, uskontotieteellisiä ja folkloristisia kirjoituksia sekä runoja. Teos ei saanut Suomessa kovin suosiollista vastaanottoa, vaan sitä moitittiin savolaisen kielen vuoksi. Sisältönsä puolestakaan se ei vastannut Suomessa noussutta romanttista suuntausta vaan oli enemmän valistushenkinen.

Elias Lönnrotin Kalevalan ilmestyminen vuonna 1835 oli Gottlundille katkera pala, sillä se syrjäytti Otavan ja vei Gottlundin omalle teokselleen suunnitteleman paikan kansallisena merkkiteoksena. Toisaalta myöskään Lönnrot ei antanut Gottlundille kirjoituksissaan tunnustusta kansanrunouden kerääjänä ja kansaneeposidean esittäjänä. Eikä arpa suosinut Gottlundia myöskään tärkeitä virkapaikkoja jaettaessa.

Gottlund julkaisi vuonna 1840 yliopiston kustannuksella Runola-eepoksen, jolla hän pyrki haastamaan Kalevalan. Teos kuitenkin romahdutti Gottlundin jo muutenkin arveluttavan maineen: teoksen runomittaa pidettiin virheellisenä, kielikuvien nähtiin osoittavan huonoa suomen kielen hallintaa ja olevan eroottisesti liian rohkeita.

Gottlund anoi 1842 lupaa kirjapainon perustamiseksi ja sai sen. Rahoitusvaikeudet viivästyttivät painon alullepanoa useita vuosia. Gottlund perusti 1846 Suomalainen-lehden, joka oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Helsingissä. Lehti ehti ilmestyä vain kuusi kuukautta ennen kuin senaatti lakkautti sen erään poleemisen kirjoituksen vuoksi.


N=1. Lauvantaina, 31:ääs päivänä Tammi-kuuta, 1846.

Sillä moni on ehkä meiltäkin kysyvä: minkäpätähden tämä Suomalainenkin on tähän maailmaan joutunut? Mikä hänen on aikomuksensa? (sillä joku aivotus hänellä toki mahtanoon olla), mitäs hään tässä mielii vaikuttoo ja aikoin saattaa?

Maininnan ansaitsee vielä Gottlundin vuonna 1846 julkaisema runoalbumi Sampo, joka sisälsi Gottlundin omia runoja ja käännöksiä, muun muassa Bellmanin runoja. Teos haukuttiin Suomettaressa, mutta se oli silti lajissaan – joka oli siihen aikaan nousemassa maailmalla suosioon – ensimmäinen suomenkielinen kirja.

Gottlund keräsi myös seksuaalisia kansanrunoja, joita osa runonkerääjistä siihen aikaan vältti, tai keräsi jättämällä "tuhmat" sanat pois. Jotkut katsoivat seksuaalisten kansanrunojen pilaavan suomalaisten siveää mainetta. Gottlund myös kirjoitti itse seksuaalisia ja seksuaalis-sävyisiä runoja ja kertomuksia. Seksuaalisen materiaalinsa vuoksi Gottlundia jonkin verran paheksuttiin. Hän saikin mainetta seksuaalisena hurjastelijana.
Joka tapauksessa myöhemmät runonkerääjät ja tutkijat ovat harmitelleet aikaisempien kerääjien torjuvaa asennetta seksuaalisia runoja kohtaan, ja Gottlundin ansiosta tiedetään hieman enemmän siitä, millaisia uskomuksia ja tapoja liittyi sukupuolisuhteisiin entisajan Suomessa. Jotkut aiemmin arkistojen piiloihin kätketyt seksuaaliset runot liitettiin vasta vuonna 1997 Suomen Kansan Vanhat Runot -teokseen.

Minkäpätähden
Turussa 24-2 2013
Simo Tuomola

2 kommenttia:

punainen turku kirjoitti...

Gottlund Savonmualta

Yliopiston kirjaston Rotunda-tilassa esitellään Carl Axel Gottlundin Otava-teosta. "Otava eli suomalaisia huvituksia" oli Gottlundin kirjallisen uran kunnianhimoisin saavutus - savonmurteinen tietokirja. 1800-luvun alun säätyläisperheissä puhuttiin voittopuolisesti ruotsia; vaikka Gottlund viettikin nuoruutensa Juvalla, hän ei koskaan oppinut viäntämisen taitoa. Tämä ei suinkaan estänyt Gottlundia laatimasta kertomuksia Suomen historiasta ja sananlaskuista itämurteella.

Näyttelyn koonnut tutkija Lena Törnblom käsikirjoitusyksiköstä pitää 1831 valmistunutta Otavaa merkkiteoksena suomalaisessa kansalliskirjallisuudessa. Gottlundin aloitellessa Otava-projektia ei pidetty ylipäätään mahdollisena luoda suomenkielistä sivistyskirjallisuutta. Savolainen tietokirja sai myös kulttuurihistoriallisesti merkittävän kuvituksen: kivipiirroksia taiteilivat Magnus ja Wilhelm von Wright, Robert Ekman ja Henrik Strömmer. Rahavaikeuksien kanssa kamppaileva Gottlund päätti itse hoitaa väritystyön, turmellen Törnblomin mukaan mm. Magnus von Wrightin eloisan lappalaiskuvan. Originaalissa nainen on paljastamassa toista rintaansa; Gottlund peitti poven kainosti turkilla.

- Itse asiassa monissa Wrightin veljesten kuvissa hämmästyttää se, kuinka huonosti he osasivat piirtää! Lintukuvat ovat verrattoman kauniita, mutta esimerkiksi Otavan susikuvassa mallia on otettu koirasta ja lopputulos mitä epätieteellisin, Törnblom naurahtaa. - Toisaalta Otavassa on muutenkin vaihteleva sisältö, Gottlundin tekemiä käännöksiä Kreikan klassikoista ja hiukan onnahtelevaa runoutta.

Törnblom muistuttaa myös Gottlundin luonteen särmikkäästä puolesta. Hän ei koskaan saanut virkaa yliopistolta, osaksi tieteellisistä, osaksi riidanhaluiseen persoonallisuuteen liittyvistä syistä. Gottlundin talous hyllyi velkojen varassa: Otavankin valmistumista viivytti tekijän joutuminen velkavankeuteen. Myös vaellusmatkoillaan Ruotsin metsäsuomalaisten parissa hän onnistui herättämään ristiriitaisia tunteita. Epäonnistunut tiedemies, piikojen viettelijä ja tee-se-itse-savon muokkaaja on kuitenkin jäänyt kulttuurihistoriaan merkittävästä kirjallisesta saavutuksesta. Otavan kuvat muodostavat nykyään tärkeän osan yliopiston kirjaston kuvatietokannan rungosta.

25. huhtikuuta 2010 23.10

atronii kirjoitti...

Minulla ei tuota teosta ole, mutta olen joskus digitoinut Norjan suomalaisiin liittyvää aineistoa.

10. joulukuuta 2010 2.41

AIKAHYPPY

Huomenna on 1.3. vaikka tänään onkin 17.2. Ollaan siis vuodessa 1753, jolloin Ruotsi-Suomessa siirryttiin juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin aikahypyn keinoin. Samaa täällä kokeiliin jo vuosina 1700-1712 oman ruotsalaisen kalenterin muodossa, mutta homma ei pelannut ja Kaarle XII määräsi paluun juliaaniseen kalenteriin lisäämällä vuoden 1712 kalenteriin päivämäärän 30.helmikuuta.

 

Ruotsalainen kalenteri oli Ruotsissa 1. maaliskuuta 1700 – 30. helmikuuta 1712 käytössä ollut kalenteri.

 

 Helmikuu vuoden 1712 ruotsalaisessa kalenterissa.

 

1753 – Helmikuun 17. päivän jälkeen seurasi suoraan 1. maaliskuuta Ruotsin ja Suomen siirtyessä juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin.

 

Lopullisesti gregoriaaniseen kalenteriin täällä siirryttiin 1753 jättämällä helmikuusta pois 11 päivää. Vuoden keskipituus olkoot siis 365,2425 päivää, jolloin virhettä aiheutuu yhden päivän verran 3000 vuodessa ja maan rataliikkeen poikkeamia korjataan silloin tällöin karkaussekunneilla.

Muutakin säätöä tiede tarvitsee ja esim. 15.2.2010 Turku ja Kaarina "kohosivat" 46,4 cm maannousun huomioimisen myötä, kun kunnat siirtyivät käyttämään yleiseurooppalaisen standardin mukaista koordinaatti- ja korkeusjärjestelmää.

Entiseen korkeusjärjestelmään nähden esim. Turun tuomiokirkon ristin huippu kohoaa nyt 102,364 m korkeuteen 101,900 m sijasta. Hyvä me. Ja huomenna voimme kohottaa Pietari Brahen synttäreillä rintaamme entisestään "kreivin ajan" kunniaksi.


Getting higher
Turussa 17-2 2013
Simo Tuomola

Beta Aquilae

Tänään 17-2 tulee kuluneeksi tasavuosia Friedrich Wilhelm August Argelanderin kuolemasta 1875. Tämä suomalais-preussilainen tähtitieteilijä on se sama ukkeli, joka katseli aitiopaikalta Vartiovuoren tähtitornista Turun paloa 4.9.-5.9.1827.



 
 

1875 – Friedrich Wilhelm August Argelander, suomalais-preussilainen tähtitieteilijä (s. 1799)
 
Tai itse asiassa mies oli juuri tekemässä illalla 9 aikaan havaintoja kefeidi beta Aquilae -tähdestä Kotkan tähdistössä.

Beta Aquilae (β Aql, β Aquilae) is a star in the constellation Aquila. It has the traditional name Alshain from the Perso-Arabic term الشاهين aš-šāhīn "the (peregrine) falcon", perhaps by folk etymology from the Persian šāhīn tarāzū (or possibly šāhīn tara zed; see γ Aquilae), the Persian name for the asterism α, β and γ Aquilae.

Havaintopäiväkirja keskeytyi merkintään:
Hier wurden die Beobachtungen durch eine grässliche Feuersbrunst unterbrochen, die Åbo in Asche legte.

Tässä keskeytti havainnot hirveä tulipalo, joka pani Turun tuhkaksi.

Syyskuun 8. päivän iltana havainnot jatkuivat muina miehinä:
Das allerschönste Nordlicht, was ich je gesehen habe;..

Kaikkein kauneimmat revontulet, jotka koskaan olen nähnyt;..

Mitäs sitä pienistä, kun kerran työpaikka säästyi tulen tuholta. 

Argelanderin nimen varjoon jää liian usein Turun Observatorion ensimmäinen tähtitieteilijä ja observaattorin viran haltija Henrik Johan Walbeck, joka nimitettiin toimeensa 18.11.1817. Hän mm. määritteli tarkasti jo tuolloin maapallon koon ja litistyneisyyden ja pääsi Vartiovuorenmäelle tarkastelemaan taivaan ihmeitä syksyllä 1819, kun Observatorio valmistui käyttökuntoon.

Mitä lie mies taivaalla nähnyt tuolloin vielä alkeellisilla laitteilla, kun lupaavan tiedemiehen uran keskeytti 22.10.1822 itsemurha observatoriossa Walbeckin ampuessa mielenhäiriössä itseään päähän ja Argelander nimitettiin 28.4.1823 avoimeen virkaan asentamaan ja käyttämään juuri saapuneita uusia havaintolaitteita.

Turun palon myötä myös observatorio määrättiin siirrettäväksi Helsinkiin, jossa sen paikaksi valikoitui Ulricasborgin vuori.
Tähtien tiellä
Turussa 17-2 2013
Simo Tuomola

yle on ruotsalainen

YLE:n "Suomi on ruotsalainen" on pelottavaa propagandaa

12.2.2013 14:52 Arhi Kuittinen

• Kulttuuri
• Historia

109 kommenttia

• 
  
• ilmoita asiaton viesti

Jos hyväksymme, että rotanmyrkky on sivistyksen viemistä rotille niin sitten voimme hyväksyä Yleisradion ohjelmasarjat ruotsalaisten positiivisesta vaikutuksesta sivistyksenä suomalaisille junteille.
Jos "agent orange" oli sivistystä vietnamilaisille niin nykyisin kokoomus- ja keskustajohtoinen YLE on sivistyksen asialla suomenruotsalaisten rahoittamien ja ohjailemien historiantulkintojen, näiden "dokumentti"-sarjojen tiimoilta.

• "Suomi on ruotsalainen"
  -mehukkaan ällistyttävä ensimmäinen jakso
  Areenalla ei ole enää katsottavissa

Yleisradion ja ruotsalaisuuden säätiön rahoittamat ja sanelemat molemmat "dokumenttisarjat", jotka väittävät Ruotsin tuoneen sivistyksen Suomeen ja muokanneet peruuttamattomasti suomalaisten luonteen uudelle "ruotsalaisen" sivistyksen tasolle, ovat rasistisilta faktoiltaan vakavasti vääristyneitä.
 
Kaikki näkökulmat vääristetään tässä propagandasarjassa. Mitään suhteellisuudentajua ei ole havaittavissa.
Tulkinta ei voi olla oikea, jos epäoleellista asiaa toistetaan ja tärkeimmät perusteet, kuten verotus kolonisaatiosodan motiivina, ohitetaan.

Historian vääristelyn kammottavat seuraamukset nähdään nyt Kataisen ja Stubbin Suomen myynnin europolitiikassa: kokoomuksen mielestä Suomi on uhrattava Euroopalle ja Saksalle eikä erillistä Suomea tarvita. Suomi maksaa nyt rikkaamman Tanskan ja Saksan eurojäsenmaksuja.   Kokoomuksen ideologisen euroaatteen johdolla luovuttiin EU-neuvotteluissa Itä-Suomen maataloustukiaisista 450 miljoonan euron verran samalla kun Ranska ei luopunut mistään. Länsi-Suomen ja Ahvenanmaan suomenruotsalaisille tukiaiset juoksevat vyöryen.

Suomea ajetaan alas valtiona ja faktisesti rahatkin siirretään "EU:lle" eli saksalaisille pankkiireille.  Ideologia Suomen luovuttamiselle ja suomalaisen identiteetin halveksimiselle on pitkä ruotsalaisen kulttuurin tuhoamisen mentaliteetti historiassamme - ja siihen liittyy itsetuhoinen lataus tietämättömyytenä  Suomen omasta historiallisesta kulttuuri-identiteetistä ja omintakeisesta vahvuudesta. Ennen kolonisaation tarjoamaa herrakulttuurin hierarkista ja ulkoapäin määriteltyä identiteettiä. 

Valloittajien kulttuurin ihailu, vahvempien palvonta ja oman kulttuurin pakonomainen halveksunta on psykologinen traumatila, joka voi jatkua satoja vuosia vaikka kolonisaatio olisikin lakannut. Porvarioikeisto halusi luovuttaa Suomen Saksan valtaan ja tämä oli suurin syy sisällissodan syttymiselle: työläiset halusivat itsenäisen ja demokraattisen Suomen.Kokoomus jatkaa 1917 tilannetta ja Ruotsin kolonisaation aiheuttamaa traumaa nyt euroalistumisen politiikan kautta.


Ruotsalaisethan eivät pidä meitä tällä hetkellä missään tapauksessa ruotsalaisina.

Mutta suomenruotsalaiset pitävät. Mitä tästä paradoksista voi päätellä?

Se, mitä Vatikaani ja ruotsalaiset aateliset tuhosivat suomalaisten kulttuurista kielloilla, rangaistuksilla, pakanalaeilla ja shamaanien teloituksilla, ei puhuta.
Nuoret historioitsijat ovat nyt julkisuudessa hiljaa eivätkä osallistu keskusteluun, sillä he pelkäävät apurahojensa puolesta, jotka usein ovat suomenruotsalaisten säätiösihteerien tai kokoomuslaisten virkamiesten peukalon alla.

• Jotta historiaa valaiseva dokumenttisarja olisi uskottava, sen olisi käsiteltävä myös Ruotsin negatiivisia vaikutuksia.

Suomalainen ahdistus, itsemurhaluvut, viinaanmeneminen ja herrapelko on suoraan yhdistettävissä Ruotsin kuninkaiden ryöstöretkiin Euroopassa, jolloin suomalaisia nuoria pellavapäitä pakotettiin ennennäkemättömiin ja epäinhimillisiin tappotouhuihin ja siviilien ryöstämiseen, traumatisoitiin verisissä murhaorgioissa Ruotsin aatelisten ryöstösaaliiden tähden.
Ruotsi rikastui, Suomi köyhtyi ja ahdistui: suomalaiset miehet kääntyivät kirkon myymän ruotsalaisen viinan puoleen ja väkivalta valtasi suomen ruotsalaisena sivistyksenä, ryöstömurhien tuliaisena Euroopan ryöstöretkiltä.

• "Kuninkaittemme jäljillä" jakso 1 YLE
  (poistunut Areenasta)
  

"Keskiajalla Ruotsi laajeni itään. Sarjan ensimmäisessä osassa seurataan vanhojen legendojen kertomuksia kolmesta ristiretkestä Suomeen ja nähdään mitä tarinoista tänään on jäljellä." 

Suomenruotsalainen historiantulkinta pyöristää tässä sarjassa kaikki kulmat ja luo sokeita aukkoja historiantuntemukseen, jotta kolonisaatiosta ei puhuttaisi kolonisaationa.
 
Kirkon terrori oli käsittämättömän brutaalia ja järjestelmällistä kolonisaatiota.
Tämän takia Vatikaanin inkvisition kirjaston raportteja munkeilta ja myöhemmin papeilta Suomen kolonisaation etenemisestä ei julkaista.
Lait olivat epäinhimillisiä ja täsmällisiä paikalliskulttuurin tuhoamiseksi.
1978 asti Suomessa oli voimassa lait, jotka kielsivät kansanparannusperinteiden suorittamisen.
Ankarilla rangaistuksilla.
Eikä varsinkaan  puhuta yhä suomenruotsalaisen kaunistelevassa historiantulkinnassa, kuinka raskas verotus heitettiin suomalaisten päälle. Valloittajien papin eli ns "Piispa Henrikin" tappoa jaksetaan velloa itsesäälinomaisessa hysteriassa ja pseudouskonnollisessa keinonostalgiassa. Vatikaanin avustajien tappamien suomalaisten määrää ei arvioida. 

Suomessa työläisille maksettiin pienempää palkkaa ja verotus oli ankarampaa kuin ruotsalaisten. Tästä ei vahingossakaan puhuta. Laivan rakentaminen jopa 1600-luvulla oli reilusti kaksi kertaa kalliimpaa Ruotsissa kuin Suomessa.

 
Rajoitukset ammatinharjoittamiseen ja muuttamiseen olivat Suomessa todella tiukat ja epäinhimilliset ihmisille. Käytännössä tämä merkitsi maaorjuutta ja aliravitsemusta pitkälle 1700-luvulle.
Ruotsalaisten hallinnoimassa "oikeuslaitoksessa" mainitaan 1500-luvullakin selvästi "suomalaiset" erikseen "ruotsalaisista" erilaisin luonteenpiirtein ja rangaistavin tottumuksin, joten oikeuslaitoskaan ei pitänyt Ruotsi-Suomea yhtenä Ruotsina vaan Suomea vain tsuhnien kolonisaatio-verotusmaakuntana.

Nälkävuosina ihmiset kuolivat nälkään, koska erikseen Suomessa lukutaidottomat eivät saaneet kerjätä. Ilman kirkon "lukutodistusta" joutui ojaan, putkaan kuolemaan tai ruoskittavaksi ja kuolemaan.
  Tämä julma käytäntö on sattumalta jäänyt historioitsijoilta mainitsematta.

Tässä näemme selvästi kuinka armoton sopeuttamislaitos kirkkokin oli kuninkaan toisena nyrkkinä armeijan ja nimismiesten rinnalla. Suurina nälkävuosina kuninkaan varastoissa toki oli viljaa ja kirkolla hopeaa mutta virkamiehet antoivat mieluummin suomalisten kuolla viljavaraston ulkopuolelle nälkään.

• Tässä suomenruotsalaisten aatelisilta perityssä muumi-maailmankuvassa ja ohjelmasarjan historiantulkinnassa väitetään, että latina ja ruotsi olisivat olleet Suomen ensimmäinen kirjakieli.
  
  Karjalassa on kirjoitettu Suomea paljon paljon aikaisemmin kyrillisiä kirjaimilla.
  
• Tässä ohjelmassa ei kerrota sitä, että suomalaisten kuninkaat olivat sangen tunnettuja vuosina 300 eaa - 1000 jaa.
   
• Islantilaisten saagojen mukaan suomalaiset kuninkaat olivat taitavimpia, luotettavimpia ja kunnioitetuimpia kuninkaita. Kaikki, mitä on voitu saagoista varmistaa muista historianlähteistä, on ollut aitoa historiankirjoitusta.
  

• Olivatko viikinkikuninkaat suomalaisia?
  

•  Venäjän perustajan "Rusin", Rukin, geenipooli on peräisin Keski-Suomesta uusien tutkimusten mukaan.

• Ranskalaisissa  n. 700-1100-luvun aateliskirjoissa ylpeillään, jos suvussa on suomalaisen kuninkaan verta.
  
  

•  Suomessa oli 5000 vuotta sitten Euroopan edistynein kulttuuri:
  
   jätinkirkot ovat maailman vanhimmat astronomiset rakennelmat - luultavasti suomalaiset shamaanit (mikä rotua silloin täällä olikaan mutta kulttuurisesti suomalaiset) olivat tiedon lähde Stone Hengelle ;
  
    http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4tinkirkko
  
  
  • Silti museovirasto antaa maanviljelijöiden yhä tuhota näitä korvaamattomia rakennelmia.
    
    Papit ja viranomaiset ovat satoja vuosia vimmaisesti tuhonneet suomalaisten muinaiskulttuurien merkkejä. Siksi niitä on niin vähän. Traagisinta on juuri komeiden ja korvaamattomien  jätinkirkkojen muurien ja porttien tuhoamiset: tieto ainutlaatuisesta astronomisesta taidosta on osaksi tuhottu.

• Edistynyt, vanha paikallinen kulttuuri on erittäin hyvä selitys sille, miksi geneettiset esi-isämme ovat välittömästi hylänneet oman kielensä ja uskontonsa ja ottaneet paikallisen kulttuurin omakseen.
  
•   Lennart Meri kirjoitti jo aikoja sitten ettei Rurik ollut  ruotsalainen viikinki vaan eestiläinen tai suomalainen. Ukolle naurettiin vuosikymmeniä kunnes 2000-luvun alkupuolella suoraan alenevassa polvessa olleista sukulaisista kaivettiin DNA ja kas kummaa, ei jälkeäkään ruotsalaisten geeniperimästä.
  
  

•      Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta
• • "Jo kauan ennen kuin venäläisiä tai ruotsalaisia oli edes olemassa kansana, olivat pohjolaa hallitsevat muinaissuomalaiset suorittaneet niin tarkkoja ja ennennäkemättömän monimutkaisia, satojen kilometrien laajuisia geometrisiä laskutoimituksia, että vastaavaan tarkkuuteen päästiin vasta satojen vuosien päästä..."
    
• Miksi tässä YLE:n "kuninkaat" sarjassa ei kerrota, kuinka Suomen valloitus alkoi Vatikaanin irlantilaisten sotilasmunkkien hyökkäyksistä ja Ahvenanmaan pakanalehtojen tuhoamisesta? Missä on maininta saksilaisten ruhtinaiden verotuslinnoituksista?
  
  Sekä perustietoa kulttuurijohtajien ja lääkäreiden eli shamaanien teloituksista?
  
  Jokainen, joka ei suostunut kastettavaksi, tapettiin miekalla, tulella tai kylmällä maakellarisellillä.
  
  
•  Toinen vaihe irlantilaisten jälkeen oli saksilaisten kirkkoruhtinaiden linnoitukset Suomessa. Ja raskas, katkera verotus. Jota ruotsalaiset alkoivat himoita.
  
• Tämä ohjelmasarja on naurettavan lapsellinen ruotsalaisten ohuiden kirkkolegendojen ihailua: järkyttävä moralistinen "piispa Henrikin" legendän itsesäälinomainen paisuttelu on vain todellisen historian torjumista;
  
  kolonisaation motiiveja, kieltolakeja, elinkeinojen kieltämistä, maavarkauksia ja muita valloituksen muotoja ei tässä tuoda lainkaan esille.
  
• "Puhumattakaan ruotsalaisten toimeenpanemasta kansanmurhasta 1230-luvulla Hämeessä ja myöhemmin Karjalassa "
  
   
• Verotus oli niin helvetillistä että Turun tuomiokirkon katto oli kultalaatoilla peitetty. Tämä katto oli tärkein syy kuninkaan "uskonpuhdistukseen" kirkoissa. On todella kumma että historioitsijat eivät puhu tästä katosta - tai ei sittenkään: silloin jouduttaisiin pohtimaan sitä verotuksen ja turhamaisuuden määrää, mitä Turun eliitti Suomessa harjoitti.
  
  
• Sarjassa myös väitettiin, taas kerran, että Viipurin perustivat ruotsalaiset mikä on täyttä paskaa. Ruotsista on löydetty riimukivi jossa surraan Kyreliassa (Karjalassa) kaatunutta viikinkipäällikköä, joka kuoli karjalaisia vastaan käydyssä taistelussa...
•   Ahvenanmaan kohdalta rannikolta on löydetty ensimmäinen kirkollinen hautausmaa. Yht’äkkiä kaikki seudun ihmiset haudattin hautausmaalle mikä kertoo väkivaltaisesta ja pakotetusta käännyttämisestä.
  
  
•   Suomalaisen eliitin käännytys onnistui lopulta seuraavalla tempulla: kukaan muu ei saanut käydä kauppaa Eurooppaan muuta kuin "kristityt".
  
• Kaikki kirkot oli nimetty 1400-luvulle sakka Marian-kirkoiksi. Miksi? Koska pappien käännytyksen kohteena olivat vain naiset, jotta lapset saataisiin kastettua. Kohta koko Länsi-Suomi oli kastettu.
  
• Tässä ohjelmassa puhutaan ruotsalaisten Novgorodin "hävitysretkistä" vaikka kyse oli ryöstöretkistä. Kaikki uskonnollinen käännyttäminen on palvellut taloudellista halua ja himoa.
  
• Paavin Aleksanteri IIIs bullasta puhuttaessa ei kerrota, että paavi antaa ensimmäisen kerran Vatikaanin historiassa käytännössä luvan teloittaa kastettuja ihmisiä ilman paavillista tutkintaa. Aikaisemmin paavin ruhtinaat olivat tietysti teloittaneet kristittyjä ilman tutkintaa mutta ilman paavin lupaa.
  
• Ruotsalaisten valloitussodasta tutkija Tuomas Heikkilä puhuu "retkenä".
  
• Tutkijan mukaan kuninkaan lupakirjoilla tulleet ruotsalaiset eivät ottaneet maata suomalaisilta vaan asuttivat alueita, joita suomalaiset eivät käyttäneet. Tämä on jo hysteerisen naurettavaa.  Todella sekava mainoselokuva suomenruotsalaisten maailmankuvasta.
  
  

• "Kymenlaaksosta Kannakselle on kaivettu esiin hautuumaita 700-1300 luvuilta.
  Ja kas kummaa, ne ovat (idän) kristillisen perinteen mukaan rakennettuja. Euran hautalöydöille, mitkä ovat rikkaampia ja kehittyneempiä esineistöltään, kuin mikään pohjoismaala..."
  
• "Novgorodin vaikutuspiirissä ollut Karjala ja Vatjanmaa sekä Inkeri olivat olemassa korkeakulttuurina kauan ennen kuin Ruotsista oli tietoakaan. Minäkin olen vatjalais-karjalaisten jälkeläinen, kuten sadat tuhannet nykysuomalaiset". V.H.
  
• "Missään (svekomaniassa) ei ole annettu selitystä siitä, mikseivät "viikingit" valloittaneet Suomea, vaikka ryöstivät ja alistivat koko muuta Pohjois- ja Keski-Eurooppaa. Asiaa valaissee norjalais-tanskalainen kronikka "Häpeällinen retki Hämeeseen". Viikinkien 60 aluksen laivasto poltettiin, kolmasosa tapettiin, kolmasosa otettiin orjiksi ja loput pakenivat".  - V. Hiiri
  

•  "Norjalaiset kertovat historianopetuksessa, että Norjan perustivat suomalaiskuninkaiden pojat Norr ja Torr. Tästä on useampi germaanikronikka ja skandisaaga, joiden sisältöjä käytetään muualla Skandinaviassa ja Saksassa historiallisina lähteinä, muttei Suomessa. Miksiköhän?" V. Hiiri
  
  
• Raskas verotus ja kirkon sylkäisemät syntilistat, kirotut lait (metsastys ja siis lihan syönti oli  kielletty tavallisilta suomalaisilta) ja verot ovat tehneet tästä kansasta katkeran ja sisäänpäinkääntyneen.
  
  

  Ruotsalaisille ainakin on aivan selvää että kysymys suomalaisista on kysymys todella erilaisesta mentaliteetista ja kulttuurista.
Ongelmanratkaisutavat ovat erilaisia.
Sisukkuus on selvästi erilaista "yksilön kunniana".
On triviaalin typerää luulla, että suomenruotsalaisten säätiöiden rahoittamat "dokumentit" olisivat millään tavalla tekemisissä historiantutkimuksen ja suomalaisen pitkän historian kanssa. Meillä on paljon pidempi historia kuin ruotsalaisilla. Suomen kieli on originalai ja aito kieli kun taas ruotsi on kömpleö sekoitelma neljää eri kielijuurta.


Tätä ei peruskoulussa opeteta:
Ruotsin kolonisaatioprojekti pysähtyi aivan viime hetkellä kun kuningas oli allekirjoittanut asetuksen, jolla Suomen kieli kiellettiin julkisena kielenä koko Ruotsin alueella mutta Suomen sota ja Tsaarin vapauksia antava valta vapautti Suomen aivan uudenlaiseen kulttuuri- ja kauppakehitykseen.

Se, että itsenäinen Suomi aloitti Ruotsin sosialistisen kapitalismin matkimisen eli hyvinvointivaltion rakentamisen 1964 ja varsinkin 1970-luvulla oli suomalaisten oma poliititnen valinta uudesta valtiomuodosta. Siitä ei voi vetää mitään perusteluja 900-vuotisen kolonisaatiohistorian ylistämiseksi.

• Ensimmäiset kirkkoruhtinaat suomalaisten verottajina - EU:n esikuvana

• Suomen kuninkaat norjalais-islantilaisten saagojen mukaan

Vanhat skandinaaviset saagat ovat historiallisina lähteinä hyvin kiisteltyjä, mutta suurin osa yleisestä ”viikinkejä” koskevasta mielikuvastakin on peräisin juuri saaga-tarinoista. Siksi onkin kiinnostavaa tietää, mitä ne kertovat Suomesta ja suomalaisista.

•   Tämä biisi on tehty vanhasta suomen kielen tuohikirjeestä, joka on kirjoitettu kyrillisin kirjaimin:
  
  https://soundcloud.com/hexvessel/hexvessel-a-letter-in-birch
   
  Hexvessel - A Letter In Birch Bark
  Hexvessel - A Letter In Birch Bark, from the album No Holier Temple Released September 7th 2012 via Svart Records Music and lyrics by Mat McNerne...
  
  
• 
  
  Jälkikirjoitus
  

Molemmat sarjat ovat selvästi ruotsalaista nationalismia.

Imperialistista nationalismia suomenruotsalaisten haaveversiona ja illuusiona ruotsalaisesta nationalismista, Suomen täytyy tässä konseptissa alistua "ruotsalaiselle nationalismille" ja suomenruotsalaisten etuoikeuksille hyvin kiitollisena ja kieltää oma identiteettinsä ja Ruotsin negatiiviset vaikutukset Suomen synkeässä historiassa.

• Ironisinta tässä suomenruotsalaisten Ruotsin palvonnassa on se, että ruotsalaiset eivät tiedä suomenruotsalaisten olemassaolosta - ja ideologisesti eivät haluakkaan tietää aktiivisen median ohittamisen takia, sillä he haluavat unohtaa Ruotsin verisen imperialismin ajan.

Olen ollut kahdessa tilanteessa, jossa suomenruotsalainent toimittaja on yrittänyt puhua kovin kömpelöä mutta "aitoa" suomenruotsiaan ruotsalaiselle ja ruotsalainen vieras on vain kylmästi puhunut englantia - vahvana vinkkinä toimittajalle että lopeta tuo ruotsin kielen raiskaaminen.

1249

"27. elokuuta 1249 - Lyon.
Paavi Innocentius IV:n suojelukirje kristillisen opin tunnustajille Suomessa
Innocentius piispa, Jumalan palvelijain palvelija, lähettää kunnioitettavalle piispaveljelleen sekä rakkaille pojilleen Suomen papistolle ja kansalle tervehdyksen ja apostolisen siunauksen. Kaikkein pyhin Rooman kirkko on taipuvainen rakastamaan hurskaita ja nöyriä poikiaan enemmän kuin totuttuun hurskauteen kuuluu, jotteivät pahat ihmiset heitä ahdistelisi, vaaliakseen heitä turvallisessa suojeluksessaan kuin hurskas äiti. Sen tähden, rakkaat poikamme, suosiolla hyväksymme oikeutetut pyyntönne ja kuten iäti muistettava paavi Gregorius, edeltäjämme, otamme teidät ja Suomen hiippakunnan pyhän Pietarin ja meidän suojelukseemme, minkä tällä suojelukirjeellä vahvistamme. Älköön siis kellään ihmisellä olkoon lupaa tämän kirjeen rehellistä suojelua loukata tai nousta sitä uhkarohkeasti vastustamaan. Jos sitä joku kuitenkin aikoo yrittää, saa hän huomata saavansa päälleen Jumalan kaikkivaltiaan ja pyhien Pietarin ja Paavalin, teidän apostolienne, epäsuosion. Annettu Lyonissa 27. elokuuta paaviutemme seitsemäntenä vuonna."
Lähde: Registrum Ecclesiæ Aboensis - Åbo Domkyrka Svartbok, toim. R. Hausen 1890.

KIPPIS!

5-4-3-2-1-0

Tänään 9-2 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun kieltolaki 1932 kumottiin käydyn kansanäänestyksen perusteella Suomessa; eduskunnan hyväksyttyä 9.2. uuden väkijuomalain, joka astui voimaan 5.4.1932, Alkojen avatessa ovensa klo 10: 5-4-3-2-1-0.

Tänään vietämme myös suomalaisen runoilijan Frans Mikael Franzénin 1772 syntymäpäivää. Hänkin oli numeromiehiä; 5, 234, 392, 562, 588. Nuo hänen virsistään löytyvät vielä nykyisestä virsikirjasta, mutta kyllä myös lasinen virsikirja oli miehelle tuttu. Hän oli iloinen ja vilkas seuramies ja tuottelias juomalaulujenkin tekijä.






 
 Franz Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 – 14. elokuuta 1847) oli suomalainen runoilija.





Franz Mikael Franzén Fredrika Bremerin maalauksessa.





Yksi hänen kirjoittamistaan juomalauluista on:

Glädjens ögonblick

text: F.M. Franzén (1772-1847)
musik: O. Åhlström (1756-1835)

Sörj ej den gryende
dagen förut.
Njut av den flyende
varje minut.
Rosornas doft,
druvornas ånga
skynda att fånga:
yngling, de vissna, du själv är ett stoft.
Fatta det blinkande
glaset förnöjd.
Sjung om den vinkande
kärlekens fröjd;
men då du ler
munter för dagen,
skräm ej behagen.
Flydda en gång, de ej följa dig mer.
Dock ur den sparade
ungdomens bål!
drick den bevarade
oskuldens skål!
Glädje och dygd
elda varannan:
Kransad om pannan
vishetens skämtar i vinrankans skygd.
Klinga med roliga
vänner i lag!
Tryck den förtroliga
handen i dag!
Kanske du den
aldrig mer trycker:
Härjaren rycker
brud ifrån brudgum och vän ifrån vän.
Glad må du somna i
graven, du ock:
känslorna domna i
tiden ändock.
Efter en kväll
måttligen njuten,
hjärtligen sluten,
sover man roligt och vaknar man säll

Niinpäs: Älä sure ennalta huomista päivää ...

Ja melkoisen kuuluisa on myös:

Champagnevinet

Drick! de förflyga de susande
  Perlorna: Drick!
Skynda! Det ljufva, det ädla, det höga
  Söker du fåfängt, se’n anden förgick.
Dåren, som fäste vid skummet sitt öga,
  Vatten, blott vatten, på läpparne fick.

Njut! de försvinna, de tjusande
  Stunderna: njut!
Ytterst förfinade, känslan och löjet
  Reta och domna i samma minut.
Snappa i flykten behaget och nöjet:
  Högst är raketen, i det han går ut.

Snar är på jorden den rusande
  Glädjen, ack! snar.
Fångad af ynglingens spända förhoppning,
  Än ur en drufva, förädlad och rar,
Än från en mun, lik en ros i sin knoppning,
  Strax till sitt hem öfver molnen hon far.

H.Alfvén näitä Zénin juomalauluja aikanaan sävelteli, mutta oli Frans Mikaelin teksteillä muitakin käyttäjiä; mm. Blåsippan (op.88; kuusi laulua, no 1) , Vitsippan (no 3) ja De bägge rosorna (no 2) taipuivat Sibeliukselta sävellyksiksi.

Ei siis ihan turha jätkä.

Kippistellen
Turussa 9-2 2013
Simo Tuomola

Auringolle Till solen

Tällä päivämäärällä 5-2 syntyi


 1804 – Johan Ludvig Runeberg, Suomen kansallisrunoilija (k. 1877)


Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja, jonka tuotanto on hyvin isänmaallista. Hän on ollut arvostettu myös Ruotsissa ja hänen tuotantonsa vaikutti suuresti koko ruotsinkieliseen kirjallisuuteen. Runebergiä pidetään Suomen kansallisrunoilijana, johon asemaan hän nousi jo elinaikanaan.




 
 J.L. Runeberg vuonna 1948 julkaistussa muistopostimerkissä.


Runeberg suoritti ylioppilastutkinnon Turussa 1822 ja aloitti seuraavana vuonna Turun akatemiassa filosofian opinnot. Hän liittyi Pohjalaiseen osakuntaan. Opiskeluaikana hänen ystäväpiiriinsä kuului muita pohjalaisia, kuten Johan Jakob Nervander, J. V. Snellman sekä uusimaalainen Elias Lönnrot. Runeberg valmistui filosofian kandidaatiksi heinäkuussa 1827. Opiskelurahoja hän ansaitsi kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä. Ensin mainitun paikkakunnan innoittamana syntyi 1830 hänen esikoiskokoelmassaan julkaistu runo Saarijärven Paavo (Bonden Paavo). Runebergin ensimmäinen julkaistu runo oli Åbo Tidningar -lehdessä 1826 ilmestynyt Auringolle (Till solen).

Till solen jutun lopussa Tarmo Maneliuksen suomeksi tulkitsemana. John Miltonin hnegessä eletään siinäkin, kuten myös seuraavassa.


 Blogipäiväys vuodelta 2010 kertoo näin:

Matka Turusta

Jep jep, tänään liputetaan Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin syntymän 5.2.1804 kunniaksi. Sopiihan se, vaikka mies kirjoittikin koko tuotantonsa ruotsiksi. Runebergin ensimmäinen julkaistu runo oli Åbo Tidningar -lehdessä 1826 ilmestynyt Till solen, Auringolle. Kun Turku sitten kärähti 1827 luikki juuri filosofian kandiksi valmistunut Runebergkin täältä Nervanderin, Snellmanin, Lönnrotin ja monen muun tavoin pakoon Helsinkiin.

Kai herran tekstit pitäisi lukeakin sitten alkuperäisessä muodossaan, tyyliin;

Färd från Åbo

Ren öppnar mot oss
fjärden en vidgad famn.
På afstånd ser jag
stranden af Runsala,
Der mellan segelgamla ekar
Nymferna vårda Choraei källa.

Frid med din aska,
skald från mitt fosterland!
Som jag, du ofta vaggat
På Auras våg,
och ofta längtat åter
Hän till din dal
och dess gröna vakter.

Suomeksi siis:

Matka Turusta

Jo meitä vastaan
veen syli aukeaa.
Jo kaukaa nään nuo
Ruissalon rantamat,
sen muinaistammistossa
nymfit vaalivat
Choreaun lähteen rauhaa.

Tomulles rauha,
laulaja Synnyinmaan!
Kuin minä, keinuit aalloilla
Auran myös,
ja usein kaipasit kai silloin
laaksosi vartion vehmaan suojaan.

Jep jep, Choreauksen lähdehän se sieltä Ruissalosta löytyy.
Runoilija Michael Choraeus kirjoitti Åbo Tidningar -lehdessä 12.8.1799 seuraavasti: "Ruissalo on saari, puoli peninkulmaa Turusta, missä kaikki, mikä luonnossa on ihanaa ja lumoavaa, näyttää kohdanneen yhdessä pisteessä. Suuret ja mahtavat tammilehdot herättävät synkän ja juhlallisen tunnelman. Näyttää siltä, ikäänkuin luonto olisi huvitellut luonnostelemalla suunnitelmia useihin englantilaisiin puutarhoihin, joita hän ei ole nähnyt hyväksi saattaa loppuun. Jos joku joka rakastaa kaikkea kaunista matkustelee etsimässä maalauksellisia paikkakuntia isänmaassani ja haluaa kunnioittaa käynnillään myös Suomea, ei hänen pidä unohtaa tätä paikkaa."

Michael Choraeus (1774-1806) oli runoilija H. G. Porthanin ja F. M. Franzénin kauden Turussa, nuorena kuollut juhlarunojen kirjoittaja, satiirikko ja lyyrikko, joka kirjoitti luonnonkuvauksia, elegioita, yksinkertaista laulurunoutta sekä joukon virsiä. Choraeus oli myös Turun akatemian kaunopuheisuuden dosentti ja vuodesta 1802 teologian apulainen Karlbergin sota-akatemiassa Tukholmassa. Runoilijana hän oli Franzénin vaikutuspiirissä sekä runomuodoissaan että aihevalinnoissaan.

9.2.1772 syntynyt Franz Mikael Franzén oli puolestaan aikansa suosituin suomalainen runoilija 1790-luvulla. Hänen John Miltonilta vaikutteita ottanut runoelmansa Människans anlete on miehen parhaimmistoa. Ja naimisiinkin mies päätyi lopulta Michael Choraeuksen lesken kanssa, runous yhdistää you know.

Suuntautuminen pappis- ja pappilamaailmaan oli yhteydessä Franzénin 1799 solmimaan avioliittoon kokkolalaisen kauppiaantyttären Margaretha Elisabeth Roosin kanssa; vaimo kuoli jo 1806 ja jätti kolme pientä lasta. Seuraavana vuonna Franzén meni naimisiin tehtailijantyttären ja runoilija (->) Michael Choraeuksen lesken, tukholmalaissyntyisen Sofi Westerin kanssa. Vaimolle avioliitto oli jo kolmas. Avioparille syntyi yhteisiä lapsia peräti seitsemän, joista kolmas poika Nils Choraeus sai toiseksi nimekseen äitinsä toisen puolison sukunimen.

Mutta palataan vielä Runebergiin:
Kouluaikana Runeberg luki ennen kaikkea Choraeuksen runoja ja osasi useita Franzénin lauluja. Hän oli ihastunut Carl Mikael Bellmanin runouteen ja osasi kaikki Fredmanin epistolat ja useita Fredmanin lauluja ulkoa.


Eli summa summarum: pitäkööt Runeberg päivänsä, mutta samalla se lippu siinä liehuu muutaman muunkin suomalaisen ja turkulaisen runoliikkeen kansallisrunoilijan kunniaksi.

Ja ettei ruotsin suomentelu liian helpoksi mene, palataan hetkeksi Eerikinkronikan pariin, alkukielenä klassinen muinaisruotsi:

erik konunger var nokot swa læsper wid
haltan thz war ok hans sidh
Han storkte gerna skæll ok ræth
ok ælskade gerna sin eghin ææt
han hiolt hwsæra ok ædela sidh
ok bondom gaff han godhan friid
A alwora kunne han sik wel forsta
mz torney kunne han ey mykit vmg

Eli että Erik-kuninkaalla oli ruumiillisia vajavaisuuksia ja hän oli vakavamielinen, alamaisilleen hän kuitenkin oli hyvä kuningas, vai kuinkas se nyt olikaan. Ja kenelles se Runeberg-palkinto kuuluukaan; Kari Hotakaiselle vai. Sellainen on Ihmisen osa.

Runoillen
Turussa 5-2 2013
Simo Tuomola

Auringolle (Till solen)

Oi, silmä sieltä
katseesi luova,
rauhasi tieltä
valosi suova,
saat vangin sanan,
tomusta, maasta,
ja laulun saman,
mut varjokkaasta.

Ympäri kulkee
nuo kylmät maatkin,
kun liekkis sulkee,
ne hehkuun saatkin.
Eedenin täytti
jo puhdas valos,
se äsken näytti
taas saman palos.

Ken käden näki,
sinutkin luoneen?
Ken, mikä väki,
tuon valtas suoneen?
Ken valvoo silloin
maan laakson tiellä,
kun päivin, illoin
tuot lainas vielä?

Arvoitus peittää
kohtalos rataa,
se lippuus heittää
valoaan, sataa;
se minne viekin
ja virtaa, kohtaa,
saa sydän liekin,
ja kukka hohtaa;
Marmorilinnat
ja olkimajat
ja vuorten pinnat
saa kultarajat.
Oi, muiston taasen
toit, eloon luoden,
murheinen saa sen,
käyt riemun suoden!

Niin monin hetkin
kanssasi leikin,
säteittes retkin
kehtoni veikin!
Lämpösi vuotaa,
viaton, aina,
rintaani luotaa
sen tunteen laina.

Kauniina nousit,
kun alkoi päivä,
pois vaikka sousit,
sun sätees häivä
siveli kyllä
kutreja armaan,
ja leikit yllä
kyyhkysen harmaan.

Niin raikas, vakaa,
niin yhtä lailla
käyt metsän takaa
ja lähteen mailla.
Ah, pois ne jäivät,
jäi riemu mainen,
toi murheen päivät,
jäät, samanlainen.

Ja kunnaan yli
on loistos samaa,
kun mullan syli
jo minut lamaa.
Kun olen multaa,
ylleni heität
yhä nuoltes kultaa,
valjenneen peität.

(suom. Tarmo Manelius)