Usquebaugh

Jos oikein tavailette, niin viskipaukkuhan siinä lukee. Tänään 1-6 tulee näet kuluneeksi tasavuosia siitä, kun luostariveli John Cor kirjasi ylös ensimmäisen tunnetun skottiviskierän vuonna 1495. Oli syntynyt elämän vesi, gaelin kielellä uisge beatha.

Skottituote on myös toinen päivän sankareistamme. Se rakennettiin Dumbartonissa vuonna 1924 nimellä Dinard, osallistui Normandian maihinnousuun, muutettiin autolautaksi Dover-Calais -linjalle, myytiin 1959 Vikinglinjelle, jonka palveluksessa S/S Viking aloitti 1.6.1959 ensimmäisenä autolauttana reittiliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä. Ensin ajettiin Korppoon Galtbystä Maarianhaminaan ja sieltä Kapellskärin lähelle Gräddön laituriin. Alus romutettiin 1973 Naantali-Kappelskär -reitiltä.

Turku-Tukholma -liikennettä oli aloiteltu höyryn voimin siipiratasaluksilla jo 1820-luvulla eli itseäni lainaten:

SIIPIRATASALUKSIA

Jo vuonna 1819 oli keskusteltu höyrylaivojen hankkimisesta Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen. Höyryalus Stockholm tekikin vuonna 1821 muutaman vuoron Turkuun, mutta vasta vuonna 1834 päätettiin ulottaa höyrylaivaliikenne myös Turun ja Pietarin linjalle. Turun Höyrylaivayhtiö hankki yksinoikeuden Suomen etelärannikon henkilöliikenteeseen kuudeksi vuodeksi ja yhtiö tilasi ensimmäisen aluksensa Englannista. Se oli tammirunkoinen siipiratasalus Storfursten, jossa oli voimanlähteenä kaksi 40 hevosvoiman höyrykonetta. Alus toimitettiin tilaajalle vasta vuonna 1837.

Yhtiön toinen alus Furst Menschikoff tilattiin Turun Vanhalta Laivatelakalta ja se laskettiin vesille jo kesäkuun 28. päivä 1836. Hongasta rakennettu alus sai 90 hevosvoiman koneensa Norrköpingissä ja ensimmäinen suomalainen Turun satamaan saapunut höyryalus saapui kaupunkiin lokakuun 20. päivä 1836. Keväällä 1837 se aloitti Tukholman-liikenteensä ja ensimmäisellä matkalla 9.5.1837 oli mukana 24 matkustajaa. Storfursten kulki linjalla Turku-Helsinki-Tallinna-Pietari ja myöhemmin yhtiön molemmat laivat asetettiin liikennöimään pidennettyä linjaa Tukholma-Turku-Pietari.

Jo purjehduskauden 1836 alussa Tukholma-Turku reitille oli luvassa myös kilpailua, mutta höyrylaiva Solide ryhtyi kuitenkin yhteistyöhön Turun Höyrylaivayhtiön kanssa ja sai Turussa laskea laituriin Aurajoella Seurahuoneen alapuolella. Sunnuntaina kesäkuun 5. päivä 1836 se saapui ensimmäistä kertaa Turkuun. Solide liikennöi kerran viikossa kumpaankin suuntaan ja alus lähti Turusta tiistaiaamuisin, ollen yleensä perillä Tukholmassa torstaina.

Selvillä vesillä

Turussa 01-06-2009

Simo Tuomola

Vispiläkauppa

Ahas, heilatonta helluntaita 31-5-2009. Toinenkin sanonta juhlaan liittyy eli vispiläkauppa. Kun nuoret eivät yksin haluneet kesäänsä viettää, heidät pistettiin yhdessä vispilävarpuja keräämään ja sekös johti helposti seurusteluun saakka.

Helluntaina juutalaiset seurustelivat Siinain vuorella jumalansa kanssa ja saivat kiveen hakattuina kymmenen käskyään. Kristittyjen puolella juhlitaan kirkon synttäripäiviä ja ensimmäisen kristillisen seurakunnan syntyä.

Kun Jerusalemissa galilealaiset yllättäen puhuivat sinne saapuneille pyhiinvaeltajille heidän omalla kielelellään, luultiin apostolien olevan vaan kännissä. Pietari kuitenkin julisti erään profetian täyttymisestä ja eka seurakuntahan siitä syntyi.

Kansalle kansan kielellä, tuumasi myös täällä Turussa Mikael Agricola ja tarjosi väelle pakkoruotsin sijasta pakkoturkua. Hepreasta vuonna 1543 suomennettu Abckiria piti sisällään jo kymmenen käskyä ja laajempaa versiota Vanhan testamentin osista oli luvassa latinasta kääntäen 1552.

Mistään vispiläkaupasta ei tässä käännöstyössä ollut kysymys, vaan tekijä kuittasi työstään kunnon tilin. Agricolan vuositulot tuolloin olivat 150 tynnyriä ruista, 57 tynnyriä ohraa, 19 tynnyriä kauraa, vähän vehnää ja herneitä sekä 84 leiviskää voita.

Ja tällaista jälkeä syntyi:

JA HERRA puhui caiki nämet puhet.

1. MINE OLEN SE HERRA SINUN JUMALAS/ Joca sinun Egyptin maalda vloswienyt olen/ sijte Oriaudhenhonesta. Ei sinun pidhe muita Jumaloita pitemen minun coctani. Ei sinun pidhe ychteken Cuua eike iongun Moto sinulles tekemen/ taicka ninen ielkin quin ylhelle Taiuas ouat/ eli ninen ielkin/ iotca alhalle ouat Maan päle/ eike ninen ielkin/ iotca Wesis Maan alla ouat. Ele nijte paluele. Sille Mine se HERRA sinun Jumalas/ olen yxi wäkeue Kiuascostaia/ ioca etziskelen ninen Iseden pahatteghot Lastein/ haman colmanden ia nelienden Poluein asti/ iotca minua vihasit. Ja teen Laupiudhen monen Tuhanden päle/ iotca minua racastauat/ ia piteuet minun Keskyni.
2. Ei sinun pidhe turhan lausuman sinun HERRAS Jumalas Nime/ Sille eipe HERRA salli site rangastomat/ ioca henen Nimens turhanlausupi.
3. Muista Sabbathin peiuen päle/ ettes sen pyhitet. Cwsi peiue sinun pite tötetekemen/ ia caiki sinun asias aijaman. Mutta sen seitzemennen peiuen päle/ ombi sen HERRAN sinun Jumalas Sabbathi. Silloin ei sinun pidhe ycten töte tekemen/ eike sinun Poicas/ eike sinun Tytteres/ eike sinun Paluelias/ eike sinun Poicas/ eike sinun Juctas/ eike sinun Mwcalaises/ ioca sinun Caupungis portin siselle on. Sille cwtena peiuene ombi HERRA Taiuan/ ia Maan ia Meren tehnyt/ ia caiki mite nijsse ouat/ ia leueisi Seitzemennen peiuene. Senteden siugnasi HERRA sen Sabbathin peiuen/ ia pyhitti henen.
4. Sinun pite cunnioittaman sinun Ises ia sinun Eites/ ettes cauuan eleisit Maan päle/ ionga sinulle se HERRA sinun Jumalas sinun andaman pite.
5. Ei sinun pidhe tappaman.
6. Ei sinun pidhe Hooritekemen.
7. Ei sinun pidhe warastaman.
8. Ei sinun pidhe wäre Todhistost puhuman sinun Lehimeistes Wastan.
9. Ei sinun pidhe pytemen sinun Lehimeistes Honecta.
10. Ei sinun pidhe himoitzeman sinun Lehimeises Emende/ eike henen Paluelians/ eike henen Picans/ eike henen Herkiäns ) eike henen Asins/ eike miteken/ quin sinun Lehimeiselles ombi.

Kielillä puhuen
Turussa 31-5-2009
Simo Tuomola

Noitavasara

30-5 tuli kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Orleansin neitsyt Jeanne d'Arc tuomittiin noituudesta ja poltettiin roviolla Rouenin torilla 1431.

Kerettiläiseksi tämä Ranskan kansallissankari ja myöhempi katolisen kirkon pyhimys leimattiin hänen tunnustettuaan pitävänsä jumalaa paavia korkeampana auktoriteettina. Hänen tuhkansa siroteltiin Seinen aalloille ja maineensa puhdistettiin 1455.

Suomessa viimeinen noitana poltettu henkilö oli ruoveteläinen Antti Lieroinen 1643. Hänet tuomittiin Hämeenkyrön käräjillä kuolemaan ja kuljetettiin Turun linnaan Hovioikeuden kuultavaksi, mutta tuomio pysyi ennallaan. Hänen erityisalanaan oli varastetun tavaran takaisin hankinta ja varas merkittiin esim. silmä puhkomalla tai tapettiin.

Kaikkiaan noitavainojen aikana ihmisiä tuomittiin Suomessa poltettavaksi, teloitettaviksi tai hukutettaviksi noitina noin 60 henkeä, useat juuri Turussa. Ohjekirjana noitavainoissa toimi vuonna 1487 laadittu Noitavasara, Malleus Maleficarum

Vuonna 1635 Hovioikeus alisti Turussa noituudesta tuomitun Valpuri Kynin upotuskokeeseen Aurajoessa, mutta nainenpa pitikin nokkelasti veden alla suunsa kiinni ja säästi henkensä. Noitana hänet kuitenkin poltettiin Hämeenlinnassa 1665.


Poltot ovat alkaneet
Turussa 30-5-2009
Simo Tuomola

Siniristi

Tänään 29-5 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi 1918. Sitä ennen 5.1.1918 alkaen Suomen lippuna toimi Suomen senaatin punakeltainen lippu, jossa punaisella pohjalla komeilee leijona.

Jo Krimin sodan aikana Suomen väliaikaisena kauppalippuna liehui siniristilippu, ns. Pyhän Yrjön lippu. Samoilla väreillä esiintyy sinisellä vinoristillä Pyhän Andreaan risti, josta Skotlannin lippuun on siirtynyt valkoinen Andreaan risti sinisellä kentällä, onhan vinolla ristillä kuollut marttyyri skottien suojeluspyhimys.

Kuriositeettina voidaan tässä yhteydessä muistaa myös Portugalin vanhinta lippua vuosilta 1095-1143. Maan perustajan Alfonso Henriquesin aikaan kunnioitettiin siniristilippua valkoisella pohjalla neliömuodossa.

Omassa blogiarkistossani asiaa tuumataan näin:

Sinivalkoista

Siinä se liehuu Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen luomus aivan ikkunani edessä. Siniristilipun mallina toimi Pohjolan vanhin valtiolippu, Tanskan Dannebrog 1200-luvulta, valkoinen risti punaisella pohjalla. Venäjän laivasto käytti puolestaan sinistä vinoristiä valkoisella pohjalla.

Vanhin havainto varsinaisesta siniristilipusta on varmaan vuodelta 1128 kun Rooman provinssi Lusitania muuttui Portugaliksi. Maan ruhtinas Alfonso Henriques otti tuolloin tunnuksekseen neliönmuotoisen siniristilipun. Kun viikinkilaivat seilasivat tuolloin Välimerellä saakka ja käyttivät juuri neliöpurjeita, ei ole mahdoton ajatus, että sellainen olisi aikoinaan nähty myös Turun saaristossa.

Kansallistunnuksemme sinivalkoisia värejä kantavat myös Israelin, Kreikan, Hondurasin, Somalian ja Mikronesian valtiot. Noin niinkuin vinkkinä tietokilpailukysymykseksi.

Suomen Leijona

Kansalliseen identiteettiimme liittyvät Siniristilipun ohella oleellisesti mm. Suomen Leijona, Suomen Karhu ja Suomen Joutsen. Kaikki ovat myös 1500-luvulla Itämerta kyntäneitä sota-aluksia. Amiraalilaiva Suomen Leijona kävi mm. noutamassa kuningas Sigismundin Turkuun vuonna 1593 ja Suomen Karhu eli Ursus Finlandicus toi jouluaattona 1562 Turun linnan suojiin Juhana-herttuan ja hänen puolisonsa Katariina Jagellonican hoviseurueineen. Tuliaisina Suomeen he toivat mm. haarukat uutuutena.

Suomen Leijona voi tuntua vähän oudolta maamme tunnuksena, mutta jo 1561 Juhana-herttua kaavaili Turun Ruissaloon eläintarhan perustamista ja Turun linnassakin tallusteli tuolloin jo mm. kameleita ja elättikarhuja, miksei myös leijonia. Leijona oli myös Kustaa Vaasan vaakunaeläin 1500-luvulla.

Ja alunperin Folkunga-suvun tai oikeammin Bjälbo-suvun sukuvaakunasta se on Suomeen kotiutunut. He olivat Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita 1200- ja 1300-luvuilla. Tunnetuin varmaan Birger-jaarli, Tukholman perustaja 1252. Turku pisti vähän paremmaksi kun sen perustamisvuotena pidetään vuotta 1229.


Väreillen
Turussa 29-5-2009
Simo Tuomola

Tulkoon pimeys

Alussa oli valkeus. Historian vanhin päivämäärän tarkkuudella ajoitettu tapahtuma kirjataan juuri tälle päivämäärälle 28-5 vuodelta 585 eaa. Tuolloin kreikkalainen filosofi ja tutkija Thales Miletoslainen ennusti näet ensimmäisenä oikein tuolloin tapahtuneen auringonpimennyksen ajankohdan.

Antiikin Kreikan seitsemän viisaan joukkoon lukeutuva Thales pyrki selityksissään eroon uskonnoista ja mytologiasta. Esim. maa oli hänen käsityksensä mukaan vedessä uiva laatta ja maanjäristykset selittyivät sen liikkeistä, eivät menneet jumalien koston piikkiin. Hän oletti kaiken syntyneen vedestä. Ei paha.

Auringon ja kuun pimennykset toistuvat Saros-jakson mukaisesti aina 18 v. 10,3 pvä välein. Jakson tiedostivat jo muinaiset kaldealaiset ja siihen myös Thaleksen ennustus perustui.

Koskas se edellinen täydellinen auringonpimennys Suomessa koettiinkaan, eikös se ollut 22.7.1990. Malttakaas siis; seuraava sattuu Suomessa 16.2.2126, mutta jos kahvinporoni oikein tietävät, totta maar tietävät, saadaan täällä Turussa tapahtumasta esimakua jo 21.6.2039, jolloin ennustan tapahtuvaksi rengasmaisen auringonpimennyksen, jossa kuu ei vaan riitä peittämään koko aurinkoa.

Tulkoon pimeys
Turussa 28-5-2009
Simo Tuomola

Maakruunu

Tänään 27-5 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä kun Pietari Suuri perusti Nevajoen soiseen suistoon 1703 suojalinnoituksensa. Jänissaareen noussut Pietari-Paavalin linnoitus tunnetaan nykyisin keisarien hautapaikkana; Venäjän pääkaupungiksi Pyhä Pietarin kaupunki Sankt-Peterburg nousi 1712.

Turun ystävyyskaupungilla on juurensa syvällä suomalaisuudessa, sillä itse asiassa Pietari perusti kaupunkinsa suomalais-ruotsalaisen Nevanlinnan paikalle. Sen asujaimistosta suurin osa oli juuri suomalaisia.

Nevanlinna Nyenskans oli vireä kauppapaikka jo ainakin 1200-luvulta lähtien. Vuonna 1299 Viipurin perustajana pidetty marski Torkkeli, Tyrgils Knuutinpoika rakensi sinne Novgorodin kiusaksi Maakruunun, Landskronan linnoituksen, jonka novgorodilaiset hävittivät 1301. Vuonna 1611 sinne kohosi Kaarle IX rakennuttamana muhkea 5-kulmainen Nyenskansin linnoitus, jonka venäläiset hävittivät Pietarin tieltä 1703.

Kun sitä Turun syntyhetkeä ja kaupungiksi julistamisen aikaa on arvuuteltu, kannattaa huomioida juuri Tyrgils Knuutinpojan hallintakausi, jolloin hän vuodesta 1290 lähtien toimi alaikäisen Birger Maununpojan sijaishallitsijana. Hän myönsi 1292 Turulle kaupunkioikeudet ja seuraavana vuonna Turku sai sen mukaisesti privilegiokirjan, etuoikeuden käydä kauppaa Itämeren muiden kaupunkien kanssa. Mokoma turkulaisia suosinut ritari joutui epäsuosioon ja mestattiin 1306.

Niin, mikäs onkaan se suurin Turun yhteistyö- ja ystävyyskaupungeista. Ei, se ei olekaan 4,6 miljoonan asukkaan Pietari, vaan 10 miljoonan asukkaan Kiinan Tianjin, Olympialaisissakin esiintynyt rannikkokaupunki siinä Beijingin tuntumassa. Sinne.


Sinne sun tänne
Turussa 27-5-2009
Simo Tuomola

Nosferatu

Tänään 26-5 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä, kun Abraham "Bram" Stokerin teos Dracula ilmestyi Lontoon markkinoille 1897. Niinpä minäkin tuossa varhain aamun kajoon herättyäni katselin netistä ties kuinka monennen kerran Friedrich Wilhelm Murnaun vuonna 1922 aiheesta ohjaaman mykän kauhuklassikon Nosferatu.




 
Joskus tenavana, kun kirjahyllystä Nietzschen vierestä löytyivät palvonnan kohteina kutakuinkin vain Stokerin Dracula ja Joycen Odysseus, piti kokoelmaa täydentää myös jollain tuon ajan dvd-elokuvalla. Ja kas kummaa valinta osui Murnaun Nosferatuun, josta tulikin useimmin näkemäni elokuva. Sitä pyöritettiin 8mm projektorilla mm. monien rokkikeikkojen taustalla TVO:lla, Ruotsalaisessa Teatterissa ja Konserttitalolla.

Blood! Your precious Blood! Kukapa ei muistaisi Max Schreckin hahmoa kreivi Draculana. Bremenin ruttoepidemialle 1838 selitystä etsivä Varjojen sinfonia on edelleen hieno elokuva. On elämä juoksua sutten, lauloi aikoinaan Matti Inkinen.

Horror, horror
Turussa 26-5-2009
Simo Tuomola

Seilissä, Osa II

Niinpäs; viinanjuonnistahan edellisessä blogissa oli tietenkin kyse, eikä purjehtimisesta. Skottiviski Cutty Sark oli Tall Ships' Races'in nimikkosponsorina vuosina 1973-2003 ja Skotlannin Dumbartonissa myös laskettiin 1869 vesille täystakiloitu kolmimastoklipperi Cutty Sark, ainoa säilynyt laatuaan maailmassa, kuten meillä Turussa vastaavasti kolmimastoparkki Sigyn vuodelta 1887.

Viskinhuurut eivät oikein sopineet nuorten koulupurjehtijoiden kilvan tunnukseksi, mutta osattiin sitä muutakin kumoilla kuin viskiä. Meksikon Cuauhtemoc, vuonna 1982 valmistunut koululaiva, tuo vieläkin tequilan maun kielelle, eikä kuivin suin oltu myöskään venäläisten Mirin ja Sedovin kyydissä. Siitä päästiinkin mukavasti takaisin Seiliin.

Sieltähän se "olla seilissä" sanonta tulee. Kun Kustaa II Aadolf määräsi 1619 Turun spitaalisairaalan siirrettäväksi Nauvon Seilin saarelle, saivat potilaat hoitokeinokseen Kupittaan lähdeveden lisäksi vapaan viinanpoltto-oikeuden. Sinne.

Ja noista vanhojen laivojen näköiskopioista sen verran, että tuon 1745 Göteborgin sataman sisääntuloväylälle uponneen Itä-Intian purjehtijan oikeaoppinen nimi on Götheborg. Ja tuo toinen, priki Tre Kronor af Stockholm on kopio Karlskronassa 1857 rakennetusta HMS Gladanista. Ja se kolmas, Shtandart-alus on replika Pietari Suuren aikaisesta 1700-luvun alun laivastoaluksesta.


Seilissä edelleen
Turussa 25-5-2009
Simo Tuomola

Pyyhkeitä

Tulikos pyyhe mukaan! Tänään 25-5 vietetään näet Linnunradan käsikirja liftareille -tekijän muistopäivää Kansainvälisen pyyhepäivän merkeissä. Pyyhe se on se liftarin tärkein esine, vakuutti kirjassaan Douglas Noel Adams, jonka kuolinpäiväksi koitui 11.5.2001.

Omat 25-5 muistoni liittyvät tällä kertaa vuoteen 1976, jolloin Iso-Britannian kuningas Elisabet II ja prinssi Philip vierailivat Suomessa; se oli ensimmäinen Iso-Britannian hallitsijan virallinen vierailu maassamme. Ei se minua sinänsä hetkauttanut, mutta kun Vuori tuli Mohamedin luokse.

Asustelin tuolloin Sirkkalankatu 24:ssä siinä vastapäätä Luostarinmäkeä ja ei tarvinnu kuin avata ikkuna, niin siinä He olivat minua tervehtimässä. Toisen kerran törmäsin Philipiin vähän samalla tavalla. Mies oli Cutty Sark Tall Ships' Races'in suojelijana vuonna 1996, kun laivat eka kertaa Turussa vierailivat. Olin Sigynin suojissa katsastamassa jotakin valokuvanäyttely aiheesta, kun alas rappusia tulee iso äijä ja eikun suoraan minua kättelemään, luuli kai joksikin oppaaksi.

Ja on sitä samaan valokuvaankin Dianan ja Elisabethin kanssa päästy. Kyse oli jostain Viikkarin risteilystä, jolla kuninkaalliset olivat läsnä look alikena. Jep, huijausta moinen. Mut aina replikat eivät huijausta ole. Nytkin kun Tall Ships' Races saapuu kolmannen kerran Turkuun 23.-26.7.2009 mukana taitaa olla useitakin vanhan mallin mukaisesti uusioituja aluksia.

Niistä Göteborg ehti Turussa jo vierailla, nyt kai on ensivierailulle tulossa Tre Kronor, jonka Tukholmassa jo viime kesänä ehdin bongata. Ja venäläisillä on tarjolla myös jokin hieno uusiointi Pietari Suuren aikaisesta purjehtijasta. Ootellaan.


Seilissä taas
Turussa 25-5-2009
Simo Tuomola

Eppur si muove

Tänään 24-5 vietämme Dylanin (1941) syntymäpäivää ja Tauno Palon (1982) kuolinpäivää. Nimipäivien puolella Suomikuva saa kolhuja kun muistelemme homoeroottista fetissitaidetta Tom of Finlandin luojan, kaarinalaisen Touko Laaksosen muistoksi.

Ortodokseina olemme itsekkäitä kun Simeon viettää nimmariaan. Omat juhlani juhlin näissä merkeissä jo 5.1. kun vietetään pylväspyhimys Simeon Styliitan k. 459 muistopäivää. Mies asui Antiokian keskustassa 37 vuotta pylväänsä päässä askeettina rukoillen ja opettaen.

Tänään tulee kuluneeksi tasavuosia myös puolalaisen tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen (1473- 1543) kuolemasta. Aurinkokeskeisen maailmankuvan vahvistajan oppi julistettiin pannaan 1616, kun Galileo nosti sen uudelleen esille. Se pyörii sittenkin.

Tällä päivämäärällä 24-5-1626 hollantilainen merimies ja siirtokunnan kuvernööri Peter Minuit osti intiaaneilta 24 dollarin helyillä kukkulaisen saaren Manna-hatan ja perusti paikalle kaupungin Nieuw Amsterdam, jonka englantilaiset muuttivat myöhemmin New Yorkiksi Yorkin herttuan mukaan.

Ja Turkuun palataksemme, tänään tulee myös kuluneeksi tasavuosia Birger-jaarlin pojan Maunu Ladonlukon kruunamisesta Upsalan tuomiokirkossa 1276 Ruotsin kuninkaaksi. Mies ei ollut yhtään hullumpi hallitsija Turulle; tuona vuonna perustettiin Turun katedraalikoulu ja hänen aikanaan aloitettiin täällä Aurajokisuun sotilaallisen tukikohdan Turun linnaleirin rakennustyöt 1283.


The Times They Are A-Changin'
Turussa 24-5-2009
Simeon Tuomola

Pietari Kalm

Tänään 23-5 kunnioitamme ruotsalaisen kasvitieteilijä Carolus Linnaeuksen syntymää 1707. Minkä Luoja loi, sen Carl von Linné järjesti, voi miehen elämäntyön kiteyttää kasvisysteemin luokittajana.

Hänen oppilaistaan kunnostautui aikoinaan Turussa parhaiten Pietari Kalm (1716-1779), Upsalassa opiskellut tiedemies, tutkimusmatkailija ja pappi. Mies kuoli Maarian seurakunnan kirkoherrana 16.12.1779. Hän kokeili Hirvensalon Sipsalossa maailmalta tuomiensa uutuuskasvien viljelyä 1752 ja perusti Turun kasvitieteellisen puutarhan Aurajokirantaan Piispantalon tontille. Osa Malmin maailmalta keräämistä kasvinäytteistä tuhoutui Turun palossa 1827, osa löytyy Lontoosta, osa Upsalasta.

Tällainenkin linkki Pietari Kalmista blogeistani löytyy:

http://tuomolantupa.blogspot.com/

http://tuomolantupa.blogspot.com/2006/09/ix-pietari-kalmin-matkassa.html

IX: Pietari Kalmin matkassa

- Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori, Maarian seurakunnan kirkkoherra, suomalainen tiedemies ja tutkimusmatkailija, Upsalassa Carl von Linnén oppilaana opiskellut kasvitieteilijä Pietari Pehr Kalm (1716-1779) suuntasi luonnontieteellisen tutkimusmatkansa Amerikkaan vuosina 1747-1751. Ennen Turkuun paluutaan hän vietti kolme vuotta Pennsylvaniassa, New Yorkissa ja Kanadassa.

- Gloria Dein kirkossa vieraillessaan 1750 hän selaili kirkonkirjoja ja kiinnitti huomionsa kolmeen kuolinviestiin: * 31. toukokuuta 1706 kuollut 100 vuoden iässä vanhempi Mårten Mårtensson, syntynyt Suomessa. * 8. helmikuuta 1713 kuollut 97 vuoden iässä hänen leskensä Helen, syntynyt Ruotsissa. * 3. joulukuuta 1718 kuollut 75 vuoden iässä nuorempi Mårten Mårtensson, syntynyt Ruotsissa, tullut maahan 8-vuotiaana.

- Vanhempi Mårten Mårtensson saapui Uuteen Ruotsiin Eagle-aluksella 1654 ja asettui Fort Trinityyn. Vuotta myöhemmin hän vannoi valansa hollantilaisille näiden vallattua linnakkeen ruotsalaisilta ja muutti pian suomalaisten siirtolaisten pariin Ammanslandiin.

- Ruotsi-Suomen hallitus perusti Pohjois-Amerikkaan nykyisen Philadelphian kupeeseen Delaware-joen suistoon Uuden Ruotsin siirtokunnan 1638 amiraali Klaus Laurinpoika Flemingin ehdotuksesta. Kalmar Nyckel -alus vei siirtokuntaan sen ensimmäiset asukkaat. Finlandiin eli Finn's Pointiin Fort Christinan linnakkeen suojapiiriin muutti 17 vuoden aikana noin 500-600 suomalaista.

- Hollantilaiset valloittivat Uuden Ruotsin vuonna 1655. Ruotsi-Suomella oli siirtomaa-alue myös Afrikassa kun Afrikkakomppania osti Cabo Corso -nimisen siirtomaalinnakkeen Ghanan alueelta 1650.

- Vuonna 1645 Ruotsissa syntynyt nuorempi Mårten Mårtenson sai vaimonsa Margaret Bärtilsdotterin, jonka äiti oli suomalainen, kanssa 9 lasta, joista senior John Morton syntyi 1. kesäkuuta 1683 ja kuoli 1725. Hänen ja vaimonsa Mary Archerin lapsi, nuorempi John Morton (1724-1777), syntyi Ammanslandissa ja meni aikanaan naimisiin Ruotsin siirtolaistaustaisen Ann Justisin kanssa.

- Hän oli se mies, jonka nimi löytyy Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 56 allekirjoittajan joukosta. Hänen antamansa äänen kerrotaan olleen jopa sen ratkaisevan äänestettäessä itsenäisyysjulistuksesta. Hän oli merkittävä pennsylvanialainen poliitikko ja sheriffi. Samaa osavaltiota edusti myös Benjamin Franklin.

- Kolmetoista siirtomaata esitti itsenäisyysjulistuksensa 4. heinäkuuta 1776. Se allekirjoitettiin kongressissa 2. elokuuta ja Yhdysvallat tunnustettiin kansainvälisesti itsenäiseksi 3. syyskuuta 1783.

- Kaikessa tässä mukana oli John Morton, jonka isoisän isä Martti Marttinen Rautalammin suurpitäjän alueelta muutti aikoinaan Ruotsin suomalaismetsiin, joista heidän jälkeläisensä lähtivät sittemmin Amerikkaan perustamaan Delawaren siirtokuntaa.


Kasvien lumoissa
Turussa 23-5-2009
Simo Tuomola

Graalin malja

"Shall We Dance", sanoi Coppola Ilmestyskirjassaan ja kajautti Vietnamin taivaalle helikopterien säystyksellä Richard Wagnerin Valkyyrioiden ratsastuksen. Yhtä tunnettu miehen sävellyksistä on Lohengrinin Häämarssi; vietämme tänään 22-5 siis Wagnerin syntymäpäivää 1813. Nietzsche ensin ihaili kaveriaan, sitten vihaili.

Upeaa musiikkia teki, kieltämättä, mutta minä etsin Graalin maljaani verta tällä kertaa lähempää, nimipäiväsankari Hemmingin suunnasta. Hemming Henrikinpoika Hollo, eli Hemminki Maskulainen 1550-1619, syntyi Turussa, opiskeli Turun katedraalikoulussa ja toimi Maskun kirkkoherrana.

Rehtorinsa Jaakko Suomalainen, Finno julkaisi 1582 virsikirjan, jossa on 101 virttä, mutta Hemminki pistää paremmaksi vuonna 1605. Hänen virsikirjassaan on yhteensä 242 virttä, mukana kaikki Finnon virret ja 131 uutuutta, joista 26 omaa käsialaa. Valtaosa kuitenkin luovasti suomennettuja muiden virsistä. Itse asiassa tuolloin syntyi ensimmäinen suomenkielinen runoantologia, virsirunouttahan verevimmillään Hemminki edusti.

Oho meitä onnettomii,
Tieten tyhmii toimettomii

Hep helvetin tuulen duomitan,
Piruin cans piinan kituman.

Halud häijyd pois häkytä,
Lihan himod pois läkäytä.

Qvin racastam hecumat hartast,
Näky mielestäm risti rascax,
Cuta kärsim vähän erän.


Armoa näissä opetusvirsissä ja pienoissaarnoissa ei aneltu eikä annettu, teksti oli verevää ja vaativaa. Aikakin oli vaativa, kun kuninkaana vaikutti katolilaisoppia vaatinut Juhana III. Vaan ei Maskun Hemminki paljoa kumarrellut, häneltä sai kyytiä myös Tuomas Akvinolainen; Leipä ei muutu. Syntejä ei saada anteeksi ehtoollista nauttimalla, vaan uskomalla.

Wagnerista vielä sen verran, että Bayreuthin Wagner-festivaalien liput on edelleenkin myyty loppuun 7-10 vuodeksi eteenpäin. Ja jos kirkossa saarnaisi tänä päivänä Hemminki Maskulainen ja kaikaisivat hänen virtensä alkuperäisversioina, olisivat kirkotkin täynnä. Hemminki Maskulaisen virsikirja 1605 on suomen kirjakielen kiistaton merkkiteos.

Viis veisaten
Turussa 22-5-2009
Simo Tuomiola

Hippa Hei!

Tänään Helatorstaina 21-5-2009 on kulunut tasan 40 päivää pääsiäisestä ja vietetään siis uskonnollisessa traditiossa Kristuksen taivaaseenastumisen muistopäivää. Kun Nikean kirkolliskokous vuonna 325 määritteli pääsiäisen paikaksi kevätpäiväntasauksen seuraavan täydenkuun jälkeisen sunnuntain, osuu muistopäivä aina torstaiksi.

Muuten tässä ajallisessa ajassa ei oikein tahdota tietää milloin pitäisi juhlia. Se kyllä tiedetään, mitä juhlitaan. Pääasia, että juhlitaan. Juhlinnan keskipisteessä oleva mies kuoli joko 7. huhtikuuta vuonna 30 jaa tai 3. huhtikuuta 33 jaa, mutta meillä pääsiäistä vietetään täydenkuun 19-vuoden mittaisten Metonin jaksojen mukaisesti aikaisintaan 22.3. ja viimeistään 25.4. Idässä 4.4.-8.5. välillä. Helpointa se on laskea Gaussin menetelmällä 22+d+e niin kuin tiedätte. Jep! Viime vuonna siis pääsiäinen + 40 oli 1.5., tänä vuonna 21.5. ja ensi vuonna 4.4.+40=13.5.

Parasta siis vaan juhlia tänään 21-5 tasavuosin kaikkien filosofien Äidin ja suuren vaikuttajan Platonin syntymäpäivää 427 eaa. Hänenkin dialogeissaan yhdistyivät runous ja filosofia, dualistinen metafysiikka ja maailmansielu, tietoteoria ja vertauskuvallisuus. Häntäkin Nietzsche vastusti.


Hippaillen
Turussa 21-5-2009
Simo Tuomola

Curva Grande

Tänään 20-5 tulee kuluneeksi tasavuosia siitä kun turkulainen ratamoottoripyöräilijä Jarno Paroni Saarinen menehtyi 1973 kolarissa Italian Monzan radalla yhdessä Renzo Pasolinin kanssa.

Omat hatarat nuoruuden mielikuvani Itäharjulla asuneeseen Saarisen perheeseen liittyvät moottorin pärinään ja siihen kuuluvaan hajumaailmaan. Itse asustin Itäharjunkatu 6:ssa ja siinä kadun päässä Mäkikadulla asuneiden Saaristen omakotitalon pihalla Jarno väsäili, sääti, huolsi ja tarkisteli pyöriään jo 60-luvun vaihteessa.

Kaveri piti kissoista ja veljet kutsuivatkin häntä Kissaparoniksi. Siitä lempinimi lyheni myöhemmin Paroniksi ja maailmalla The Baron tunnettiin Paavo Nurmen tavoin myös nimellä Flying Finn. Ensimmäisen SM:n Saarinen ajoi 1965 jäärata-ajoissa 250cc:ssä ja koko kansan suosikiksi Jarno nousi 1972 valloitettuaan samassa luokassa ratamoottoripyöräilyn MM-tittelin.

Saaristen perheen myötä innostuin minäkin vähän tarkemmin seuraamaan moottoripyörämaailmaa ja itäharjulaisille se oli muutenkin vähän kuin verissä, kun kotikonnuilla ajettiin vuosittain myös Itäharjun Ajot. Joskus vuonna 1958 Turun Moottoriseuran V katurata-ajoissa taisi vierailla autoluokissa myös meitä suuresti kiinnostanut sinivalkoinen Ferrari.

Tuolloin ajettiin sorateillä myös perinteiset kansainväliset TT-luokan Ruissalon Ajot, joissa junioriluokassa aloittelivat kilpauraansa Jarno Saarinen ja kaverinsa Teuvo Länsivuori. Suuri asia meille tenavillekin oli vuoden 1957 A-luokan voiton saaminen Turkuun, kun Rauno Aaltonen kaasutteli ykköseksi ja Esko Lahti taisi tuolloin voittaa sekä B- ja C-luokat.

Öljyläiskään traagisesti uransa päättäneen tuon ajan nuorisoidolin romuttunut pyörä tuotiin aikanaan Saaristen omakotitalon pihalle näytille ja kävin siellä minäkin kunniakäynnillä. Itäharjun poika haudattiin Turun hautausmaalle, jossa luonnonkiveen on kaiverrettu Jarnon nimikirjoitus ja vuosiluvut 45-73.


Elämän mutkissa
Turussa 20-5-2009
Simo Tuomola

Saint-Simon

Tänään 19-5 ollaan nimelle, synnylle ja aatteelle uskollisia; tulee näet kuluneeksi tasavuosia ranskalaisen sosialismin perustajan Henri de Saint-Simonin kuolemasta 1825. Ja syntymän puolesta poliittisessa kentässä 19.5. juhlitaan Saloth Sarin ja Nguyen Sinh Cungin syntymää.

Eikä mikään ole tietenkään sitä miltä näyttää eli utopiaa kaikki tyyni; Claude-Henri de Rouvroy oli Saint-Simonin kreivi, Saloth Sar tunnetaan paremmin punakhmerien pahamaineisena Pol Potina ja Nguyen Sinh Cung on Vietnamin Ho-setä, Ho Tsi Minh.

Kreivi oli ranskalainen taloustieteilijä ja filosofi, hän näki kehityksen johtavan kohden valtiotonta yhteiskuntaa. Hän edusti tuotannon suunnitelmallisuutta sekä tieteen ja teollisuuden yhteistoimintaa. Hänen työväenluokkaansa kuuluivat myös tehtailijat, kauppiaat ja pankkiirit.

Omaa ihanneyhteiskuntaansa etsi myös Neuvostoliiton vastustaja Saloth Sar, jonka agraariutopia johti vain valtavaan kansanmurhaan. Setä-Ho tutustui puolestaan Yhdysvalloissa ollessaan korealaisiin nationalisteihin ja kommunismiin. Lähti aikoinaan ajamaan Ranskaa pois Vietnamista ja kuoli Hanoissa sydäriin Vietnamin sodan aikana 1969; balsamoitiin henkilökultin mukaisesti sinne Mauseleumiinsa.


Eespäin, taaspäin
Turussa 19-5-2009
Simo Tuomola

Maan laulu

Tänään 18-5 tulee kuluneeksi tasavuosia säveltäjä Gustav Mahlerin kuolemasta 1911. Vetää sanattomaksi: respect. Maan laulu Sinulle. Ja Meren virsi säveltäjä Toivo Kuulalle, jota ammuttiin päähän Suomen sisällissodan jälkimainingeissa Viipurissa vappuna 1918. Nuijamiesten marssin ja Lapuan marssin tekijä kuoli vammoihinsa juuri 18-5.

Tänään vietetään myös Eerikin nimipäivää, kuninkaallinen nimi kieltämättä. Entinen Pyhän Eerikin katu päättyy tässä Kakolanmäen kohdalla Eerikinrinteeseen. Kunniaa tehdään Turussa tutuksi käyneelle Kustaa Vaasan pojalle, joka nousi isänsä kuoleman jälkeen 1560 valtaistuimelle nimellä Eerik XIV.

Eerikin nimipäivän takana on kuitenkin toinen kuningas, Ruotsin kansallispyhimykseksi julistettu Eerik Pyhä, jonka Magnus Henriksson surmasi legendan mukaan Upsalan kirkossa juuri 18-5 vuonna 1160. Hän oli noussut valtaan 1156, jolloin toisen legendan mukaan Lalli surmasi piispa Henrikin 20.1. Köyliönjärven jäälle.

Kun nykyinen Turun tuomiokirkko vuonna 1300 vihittiin käyttöön ja piispa Henrikin pyhäinjäännökset siirrettiin sinne Nousiaisista, nimettiin kirkko juuri Pyhän Henrikin kirkoksi. Kun säädyt aikoinaan kielsivät Kaarle-herttuan vaatimuksesta katolisen jumalanpalveluksen valtakunnassa, elettiin vuotta 1595, jolloin puolestaan 18-5 solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä Täyssinän rauha.


Musisoiden
Turussa 18-5-2009
Simo Tuomola

Venuksen syntymä

Tänään 17- 05 tulee kuluneeksi tasavuosia mm. Kyllikki Saaren murhasta 1953, sekä Sandro Botticellin 1510 ja Otto Wille Kuusisen 1964 kuolemasta. Siis Jallua, Minttua ja Vodkaa! Siitä se Reijo Mäen drinkkiluomus "Kyllikki Saaren suohauta" syntyy. Kippis kolmikolle!

Venuksen syntymä ja Kevät taitavat olla firenzeläisen varhaisrenessanssin mestarin Sandro Botticellin tunnetuimmat työt hänen yhdistäessään upeasti kristillistä ja pakanallista kuvastoa. Ja on kai turha muistuttaa, että Firenze on Turun ystävyyskaupunki Italiassa. Sinne siis mintusta nauttimaan!

Mutta kukas suomalainen onkaan ainoana haudattu Kremlin muuriin. Juu! Stalinin kaveri Otto Wille Kuusinen, Terijoen hallituksen pää- ja ulkoministeri, joka kuoli maksasyöpään Moskovassa 17-5-1964. Vodkaa, vodkaa. Jaa että mitenkäs Otto liittyy Turkuun. Hänen Suomen kansantasavaltansa olisi sekin vuokrannut Suomesta laivastotukikohdan Neuvostoliitolle. Myöhemmin Porkkalan myötä Mannerheim meinasi siirtää pääkaupunkioikeudet takaisin Turkuun kun Helsinki oli liian lähellä sotilastukikohtaa.

Sillai siis, eli myös Otto ansaitsisi oman elokuvansa.


Kunniaa kaatuneille
Turussa 17-05-2009
Simo Tuomola

Esterin perseestä

Tänään 16-5 vietetään Esterin nimipäivää, vaikkei "vettä tulekaan kuin Esterin perseestä". Siistejä nuo suomalaiset sanonnat. Eostra on kevään jumalatar, siitä englannin kielen sana pääsiäinen, easter.

Ester on myös muinainen sateen jumalatar ja esteri tärkeä kemiallinen yhdiste, sekä persian kielen "tähti" ja vastine heprean "myrtille". Vanhan Testamentin Esterin kirjassa, Ester on Persian kuninkaan Ahasveruksen eli Kserkseen puoliso.

Vaikka luulisi, että moinen sanonta tulisi siis Sateen jumalattaren merkityksestä, tietää tarina kertoa myös Näsijärven vesiä myllänneestä siipiratasalus Esteristä, jonka perämyllystä tuota vettä reippaasti lentelisi.

Kun käväisin viime kesänä Mäntän Taideviikoilla, vierailin myös Serlachiuksen taidemuseossa, jossa bongasin yhden Esterin. Wäinö Aaltonen oli veistänyt muodot kiveen Ester Toivosen kunniaksi. Hän on ensimmäinen suomalainen ulkomailla menestynyt missimme. Miss Suomeksi E.T. kruunattiin 1933 ja Miss Euroopaksi 1934.

Myöhemmin maatamme vei maailmankartalle ja aina Miss Universumiksi saakka Armi Kuusela Olympiavuoden 1952 kunniaksi. Oma varhaisin kosketukseni misseyteen liittyy vuosiin 1959 ja 1960, jolloin asustin nuorna poikana Itäharjunkadulla. Tuolloin Miss Suomen tittelin valloitti Itäharjun oma tyttö Tarja Nurmi ja hallitsi titteliä kahden vuoden ajan, kun ei häntä kauniimpaa löytynyt vuoden 1960 missitarjonnasta.

Tarjan kotitalon portilla käytiin tuolloin monasti kuikuilemassa, joskos kaunotarta tänään taas näkyisi. Muita naapurista tutuiksi tulleita kuuluisuuksia olivat tuolloin mm. Jarno Saarinen, Mauno Hartman ja Raimo Honkanen. Moottoripyöriä, hirsipuutaidetta ja pyöräilylegendoja.


Että sellainen päivä tänään
Turussa 16-5-2009
Simo Tuomola

Ad Extirpanda

Näin Sofianpäivän 15.5.2009 kunniaksi voisin taas kirjoitella jotakin tähänkin blogiin, kun kerran satun asumaan täällä Portsassa Sofiankadulla. Engelin suunnitelmissa 1828 kadun nimi oli vielä Högbergs Tvär Gatan eli Korkeavuoren Poikkikatu ja tämä kortteli kai Castor.

Kreikan Sofia merkitsee viisautta ja 1800-luvun kadunnimenä sillä kaiketi kunnioitetaan Venäjän keisarinna Sofia Dorotea Augustaa, Paavali I:n puolisoa. Ainakin virallisesti, vaikka itse luulenkin, että todellisen kunnioituksen kohteena on kuitenkin Ruotsinvallan Sofia, eli Kustaa III:n puoliso, kuningatar Sofia Magdalena.

Tällä päivämäärällä 15-5 päättyi 1918 Suomen sisällissota ja 1848 lakkautettiin Suomessa asetuksella jalkapuurangaistus. Ja kun historiaan vielä kauemmas sukelletaan, kirjataan tälle päivämäärälle 1252 paavin bulla Ad Extirpanda, joka antoi inkvisitiolle oikeuden kiduttaa harhaoppisia, antajana paavi Innocentius IV.

Mutta Rooman valtakunnassa sentään kaikki oli paremmin; 15-5 vietettiin siellä Mercuralia-juhlapäivää varkaiden ja kauppiaiden jumala Merkuriuksen kunniaksi. Syntymäpäiviään tänään viettävät Leenan lisäksi mm. Mihail Bulgakov, Brian Eno ja Mike Oldfield 16,5 miljoonan muun maan kansalaisen kanssa.


Että semmoinen päivä tänään
Turussa 15-5-2009
Simo Tuomola