Tänään
23-5 kunnioitamme ruotsalaisen kasvitieteilijä Carolus Linnaeuksen
syntymää 1707. Minkä Luoja loi, sen Carl von Linné järjesti, voi miehen
elämäntyön kiteyttää kasvisysteemin luokittajana.
Carolus Linnaeus (myöhemmin
Carl von Linné, (
23. toukokuuta 1707 –
10. tammikuuta 1778) oli
ruotsalainen luonnontutkija, joka kehitti nykyaikaisen
taksonomian perusteet. Häntä pidetään myös nykyaikaisen
ekologian
isänä ja hänen merkityksestään kertoo esimerkiksi sanonta "Luoja loi
mutta Linné järjesti". Aikalaiset antoivat hänelle lempinimiä kuten
"kasvitieteilijöiden ruhtinas", "Uppsalan uusi Adam" ja
"kukkaiskuningas".
Carl von Linnénea esittävä patsas Tukholman Humlegårdenissa.
Hänen
oppilaistaan kunnostautui aikoinaan Turussa parhaiten Pietari Kalm
(1716-1779), Upsalassa opiskellut tiedemies, tutkimusmatkailija ja
pappi. Mies kuoli Maarian seurakunnan kirkoherrana 16.12.1779.
Hän
kokeili Hirvensalon Sipsalossa maailmalta tuomiensa uutuuskasvien
viljelyä 1752 ja perusti Turun kasvitieteellisen puutarhan
Aurajokirantaan Piispantalon tontille. Osa Malmin maailmalta keräämistä
kasvinäytteistä tuhoutui Turun palossa 1827, osa löytyy Lontoosta, osa
Upsalasta.
http://katrisarlund.blogspot.fi/2011/04/pietari-kalmin-perustama-hirvensalon.html:
Pietari Kalmin perustama Hirvensalon Sipsalon puutarha säilytettävä!
Koska
bloginpäivityksessä on tullut pidettyä "luovaa taukoa", monta oleellista
asiaa on jäänyt kertomatta. Yksi itselleni merkityksellinen asia on,
että olen yrittänyt olla mukana pelastamassa Pietari Kalmin yli 250
vuotta vanhaa puutarhaa Turun Hirvensalon Sipsalossa. Jätin asiasta
marraskuussa kaupunginhallitusaloitteen ja maaliskuussa Turun
kaupungille luovutettiin kansainvälisen tutkijayhteisön vetoomus puutarhan säilyttämiseksi.
Tällä viikolla Pietari (Pehr) Kalmin vanhan puutarhaharvinaisuuden puolustamiseksi lanseerattiin myös Facebook-sivu. Saa käydä tykkäämässä!!
Omat perusteluni puutarhan säilyttämiseksi käyvät ilmi alla olevasta kh-aloitteestani.
Turun kaupunginhallitus 22.11.2010
Aloite
Hirvensalon Sipsalon tilan säilyttämiseksi ja Pehr (Pietari) Kalmin
perustaman kasvitieteellisen puutarhan kunnostamiseksi
Esitän,
että Turun kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimiin Pehr (Pietari) Kalmin
(1716-1779) Hirvensaloon Sipsalon tilalle perustaman kasvitieteellisen
puutarhan säilyttämiseksi ja ennallistamiseksi. Kaupungin tulee ottaa
asiassa aloitteentekijän ja veturin rooli ja mahdollistaa puutarhan
säilyminen ja ennallistaminen yhteistyössä Turun Yliopiston ja Åbo
Akademin sekä muiden mahdollisten toimijoiden kanssa.
Pietari
Kalm oli aikansa tunnetuimpia suomalaisia: luonnontutkija,
tutkimusmatkailija, Turun akatemian ensimmäinen talousopin professori,
Maarian seurakunnan kirkkoherra ja mm. Ruotsin tiedeakatemian jäsen.
Lisäksi hän oli historian merkittävimpiin kuuluvan ruotsalaisen
luonnontieteilijän Carl von Linnén (1707-1778) tärkeimpiä oppilaita.
Kalm teki tutkimusmatkoja vuosina 1740 Suomeen ja Venäjälle, 1741
Ruotsiin sekä laajan siemenkeräys- ja tutkimusmatkan 1747-1751
Pohjois-Amerikkaan. Matkojen jälkeen hän Turussa toimiessaan perusti
puutarhat Piispankadun varrelle ja Hirvensalon Sipsaloon. Piispankadun
puutarha on jo tuhoutunut, mutta Sipsalon tilan puutarha Hirvensalossa
on ennallistettavissa asiantuntemuksen avulla.
Tieteen- ja
kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutarhan ennallistaminen on
vaativa ja hidas mutta mahdollinen tehtävä. Sipsalon puutarhan
pelastamisen tulisi olla kaupungin ja siellä toimivien yliopistojen
kunnia-asia. Yliopistojen mukaantulo jollakin tavalla on välttämätöntä,
koska ensisijaisesti kyse on tieteen historiasta ja toissijaisesti
Turun kaupungin historiasta. Kaupungin tulee kuitenkin käynnistää
neuvottelut siitä, miten suojelussa, ennallistamisessa,
omistusjärjestelyissä sekä rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden
etsimisessä päästäisiin työn alkuun. Tällä hetkellä puutarha on
tietojeni mukaan yksityisen kuolinpesän omistuksessa.
Ruotsissa
on säilynyt ja ennallistettu useita Linnén aikaisia puutarhoja.
Ruotsissa on myös ollut keskusteluissa esillä, että Sipsalon
puutarha-alue liitettäisiin osaksi historiallisia puutarhoja, joissa on
säilynyt merkkejä kasvitieteilijä Carl von Linnén elämäntyöstä. Näin
olisi ehkä myös mahdollista liittää Sipsalon puutarha osaksi YK:n
kulttuuri- ja tiedejärjestön Unescon maailmanperintökohteiden ketjua.
Sipsalon
tilasta voisi tulla tieteen- ja kulttuurihistoriallisen kohteen lisäksi
myös puutarhamatkailukohde. Puutarhanhoito ja puutarhamatkailu ovat
kasvavia aloja, ja ennallistettu historiallinen puutarha Suomen
puutarhaviljelyalueen ytimessä tulee nähdä kiinnostavana mahdollisuutena
edistää suomalaista puutarhamatkailua. Tällä hetkellä merkittävä osa
puutarhamatkailusta suuntautuu naapurimaidemme Ruotsin ja Viron
historiallisiin puutarhoihin.
Katri Sarlund
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja
Liite: Lisätietoa Pehr (Pietari Kalmista) ja hänen merkityksestään tieteen ja Turun historiassa
Kalm syntyi
1716 Ångermanlandissa, missä Närpiön Korsnäsistä kotoisin oleva Kalmin
perhe oli evakossa suuren Pohjan sodan tieltä. Kalm kirjoittautui
Turun akatemiaan opiskelijaksi 1735. Joulukuussa 1740 Kalm kirjautui
Uppsalaan Linnén oppilaaksi. Sitä ennen Kalm oli jo tehnyt Venäjän
matkan, jonka seurauksena Suomeen kotiutui mm. sellaiset kasvit kuin
siperianhernepensas ja jalokiurunkannus. Linné kutsui osaa
opiskelijoistaan ”apostoleiksi”, koska hekin tekivät "jumalaista" työtä.
Linnén tiedetään sanoneen, että Jumala loi ja hän
järjesti/systematisoi. ”Apostolit” keräsivät hänelle systematisoitavaa.
Sanotaan, että Linné piti Kalmia arvokkaimpana ”apostoleistaan”.
Kalmin
matkoiltaan tuomat kasvit koristavat edelleen puutarhojamme ja
pihojamme. Kalmin Pohjois-Amerikan matkastaan (1747-1751) kirjoittamat
teokset ovat maailmalla varsin tunnettuja. Kalmin lähetti matkalle
Linné. Tuona aikana noin puolet Linnén oppilaista menehtyi matkoilla;
useimmat kuolivat trooppisiin tauteihin, joita eivät tunteneet ja joita
vastaan eivät osanneet suojautua. Ensimmäinen Linnén Pohjois-Amerikkaan
lähettänyt ”apostoli” Cristoffer Tärnström menehtyi matkan
rasituksiin. Kalm oli toinen matkalle lähtijä ja palasi myös matkalta
takaisin mukanaan suuri määrä kasvi- ja siemennäytteitä. Kalmin
menestys johtui osaksi siitä, että hänen matkansa suuntautui
kylmemmille alueille, mutta myös siitä, että hän kuunteli ja otti
onkeensa paikallisten neuvoja. Amerikkaan Kalm lähti Uppsalasta
syksyllä 1747, vietti puoli vuotta Englannissa ja saapui Philadelphiaan
syyskuussa 1748. Hänen oletettiin tekevän tutkimusretkiänsä nimenomaan
pohjoiseen, koska etsittiin sellaisia hyötykasveja, jotka tulisivat
menestymään Ruotsi-Suomen olosuhteissa. Hän julkaisi myös 48-sivuisen
kirjasen kasveista hoito-ohjeineen.
Kalmin teos
"En resa till Norra Amerika" (1753-1761) ilmestyi kolmiosaisena. Teos
käännettiin englanniksi, saksaksi ja hollanniksi, osittain jopa
ranskaksi. Kalmin kansainvälinen tunnettuus pohjautuu tähän teokseen.
Kalm suunnitteli kirjoittavansa kuuden kirjan kokoelman matkastaan.
Kolme ilmestyi ja neljännen Turun palosta säästyneet osat löydettiin
yllättäen Helsingin yliopiston kirjastosta 1900-luvun alussa, ja sekin
ilmestyi sitten vuonna 1929 Henrik Elfvingin toimittamana.
Matkakertomusten arvo ei niinkään ole biologisissa havainnoissa vaan
siinä, että ne ovat luotettavia kulttuurihistoriallisia ajankuvia
Amerikasta.
Kalm keräsi
Amerikasta suuren aineiston ja toi sen onnellisesti Tukholmaan
1751.Niiden perusteella Linné työsti edelleen Systema Naturaetaan. Kalm
toi mm. mulperipuun, johon ladattiin paljon toiveita kotimaisen
silkkituotannon takia, mutta puu ei menestynyt, ei Ruotsissa eikä
Turussa. Kalmin tuomista koristekasveista villiviini, aitaorapihlaja ja
tuoksuvatukka kaunistavat edelleen suomalaispihoja. Osa Kalmin
näytteistä tuhoutui Turun palossa, osa Linnélle annetuista on edelleen
Lontoossa. Suurin säilynyt osa - yli 400 kasvinäytettä - on Kalmin
kuningatar Loviisa Ulrikalle lahjoittama kokoelma, jota säilytetään
Uppsalassa.
Kalm kokeili
itse kasvien viljelyä Hirvensalon Sipsalon tilalla. Toiveikkaat
odotukset eivät toteutuneet, sillä suurin osa kasveista menehtyi. Osa
kuitenkin pärjäsi ja puutarhassa kasvaa edelleen Kalmin aikaisten
kasvien jälkeläisiä. Sipsalon tilalla keskityttiin myös kotimaisten
kasvien viljelyyn sekä hyötykasvien ja hedelmäviljelyn lisäämiseen.
Kalmia onkin kutsuttu "Suomen puutarhatalouden isäksi" yhdessä toisen
Akatemian professorin Pehr Adrian Gaddin (1727-1797) kanssa.
Professori
Kalmin johdolla ilmestyi kaiken kaikkiaan toistasataa väitöskirjaa ja
varsinkin ensimmäisinä vuosikymmeninä hänen luennoillaan kävi suurin osa
Akatemian opiskelijoista. Kalm oli kiinnostunut nimenomaan
hyötykasveista, ei niinkään kasvien luokituksesta tai
monimuotoisuudesta. Maarian kirkkoherranakin toimineesta Kalmista tuli
myös pappiloiden puutarhaviljelyn edistäjä. Ulkomaan matkoillaan hän oli
havainnut miten olematonta oli suomalainen puutarhaviljely.
Aikaisemmin pappiloiden puutarhan hoito rajoittui pääasiassa
porkkanoiden, persiljan, kaalin, herneiden ja palsternakan viljelyyn.
Useimmiten pappilassa kasvatettiin vain naurista ja kaalia.
Hedelmäpuita ei juurikaan ollut. Turun akatemian professorina Kalm
kasvatti uutta ylioppilassukupolvea, joka opintojensa päätyttyä vei
mukanaan kotipaikkakunnalleen taimia ja tietoa puutarhojen hoidosta.
Kalm myös innosti oppilaitaan kirjoittamaan puutarhatieteen
väitöskirjoja.
Lähteitä:
Morton, A. G.: Kasvitieteen historia: Kuvaus kasvitieteen vaiheista muinaisajoista nykypäivään.
(History of botanical science: An account of the development of botany
from ancient times to the present day, 1981.) Suomen kasvitieteen
historian laatineet Johannes Enroth ja Ilkka Kukkonen. Helsinki:
Gaudeamus, 1999
Marita Rajalin, Tommy Lahtinen, Catherine af Hällström (red.): at rätt tracktera historia naturalis: om Carl von Linné och några linneaner i Finland. 2007
Tällainenkin linkki Pietari Kalmista blogeistani löytyy:
http://tuomolantupa.blogspot.com/
http://tuomolantupa.blogspot.com/2006/09/ix-pietari-kalmin-matkassa.html
Pietari Kalmin (1716–1779) 200-vuotismuiston kunniaksi julkaistu postimerkki.
Pehr (Pietari) Kalm (maaliskuussa
1716 Ångermanland –
16. marraskuuta 1779 Turku) oli
suomalainen kasvitieteilijä, tutkimusmatkailija ja pappi, joka saavutti mainetta myös ulkomailla. Kalm oli
Carl von Linnén oppilas, joka teki tutkimusmatkan Pohjois-Amerikkaan. Hänestä tuli
Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori ja Akatemian rehtori.
-
Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori, Maarian seurakunnan
kirkkoherra, suomalainen tiedemies ja tutkimusmatkailija, Upsalassa Carl
von Linnén oppilaana opiskellut kasvitieteilijä Pietari Pehr Kalm
(1716-1779) suuntasi luonnontieteellisen tutkimusmatkansa Amerikkaan
vuosina 1747-1751. Ennen Turkuun paluutaan hän vietti kolme vuotta
Pennsylvaniassa, New Yorkissa ja Kanadassa.
- Gloria Dein
kirkossa vieraillessaan 1750 hän selaili kirkonkirjoja ja kiinnitti
huomionsa kolmeen kuolinviestiin: * 31. toukokuuta 1706 kuollut 100
vuoden iässä vanhempi Mårten Mårtensson, syntynyt Suomessa. * 8.
helmikuuta 1713 kuollut 97 vuoden iässä hänen leskensä Helen, syntynyt
Ruotsissa. * 3. joulukuuta 1718 kuollut 75 vuoden iässä nuorempi Mårten
Mårtensson, syntynyt Ruotsissa, tullut maahan 8-vuotiaana.
-
Vanhempi Mårten Mårtensson saapui Uuteen Ruotsiin Eagle-aluksella 1654
ja asettui Fort Trinityyn. Vuotta myöhemmin hän vannoi valansa
hollantilaisille näiden vallattua linnakkeen ruotsalaisilta ja muutti
pian suomalaisten siirtolaisten pariin Ammanslandiin.
-
Ruotsi-Suomen hallitus perusti Pohjois-Amerikkaan nykyisen Philadelphian
kupeeseen Delaware-joen suistoon Uuden Ruotsin siirtokunnan 1638
amiraali Klaus Laurinpoika Flemingin ehdotuksesta. Kalmar Nyckel -alus
vei siirtokuntaan sen ensimmäiset asukkaat. Finlandiin eli Finn's
Pointiin Fort Christinan linnakkeen suojapiiriin muutti 17 vuoden aikana
noin 500-600 suomalaista.
- Hollantilaiset valloittivat Uuden
Ruotsin vuonna 1655. Ruotsi-Suomella oli siirtomaa-alue myös Afrikassa
kun Afrikkakomppania osti Cabo Corso -nimisen siirtomaalinnakkeen Ghanan
alueelta 1650.
- Vuonna 1645 Ruotsissa syntynyt nuorempi Mårten
Mårtenson sai vaimonsa Margaret Bärtilsdotterin, jonka äiti oli
suomalainen, kanssa 9 lasta, joista senior John Morton syntyi 1.
kesäkuuta 1683 ja kuoli 1725. Hänen ja vaimonsa Mary Archerin lapsi,
nuorempi John Morton (1724-1777), syntyi Ammanslandissa ja meni aikanaan
naimisiin Ruotsin siirtolaistaustaisen Ann Justisin kanssa.
-
Hän oli se mies, jonka nimi löytyy Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen
56 allekirjoittajan joukosta. Hänen antamansa äänen kerrotaan olleen
jopa sen ratkaisevan äänestettäessä itsenäisyysjulistuksesta. Hän oli
merkittävä pennsylvanialainen poliitikko ja sheriffi. Samaa osavaltiota
edusti myös Benjamin Franklin.
- Kolmetoista siirtomaata esitti
itsenäisyysjulistuksensa 4. heinäkuuta 1776. Se allekirjoitettiin
kongressissa 2. elokuuta ja Yhdysvallat tunnustettiin kansainvälisesti
itsenäiseksi 3. syyskuuta 1783.
- Kaikessa tässä mukana oli John
Morton, jonka isoisän isä Martti Marttinen Rautalammin suurpitäjän
alueelta muutti aikoinaan Ruotsin suomalaismetsiin, joista heidän
jälkeläisensä lähtivät sittemmin Amerikkaan perustamaan Delawaren
siirtokuntaa.
Kasvien lumoissa
Turussa 23-5-2013
Simo Tuomola
