Tänään 25-7 Jaakko heittää nimipäivänsä kunniaksi kylmän kiven vesiä viilentämään. Vanhassa kalenterissa kivi heitettiin vasta 5. elokuuta. Päivä on myös Ukkosen päivä, jolloin ei saa liikoja metelöidä, jottei ukkonen satoa pilaisi. Jo Inkavaltion aikaan vietettiin tässä kohtaa Ilyap'n juhlaa ukkosen, salaman ja sään jumalan kunniaksi tai peloksi.
Vanha kalenteri vuosimallia 1900 kertoo myös näin: Jalot sulhot Jaakoppina, pääpukarit Pärttylinä, päiwänä Pärttylin perästä liikkuwat likaiset sulhot.
Katolisen kirkon piirissä vietetään tänään Espanjan suojeluspyhimyksen Jaakob Vanhemman muistopäivää. Jaakob Sebedeuksen poika eli Pyhä Jaakko oli yksi opetuslapsista ja apostoleista. Hän kuoli ensimmäisenä apostolimarttyyrinä Jerusalemissa vuonna 44 kuningas Herodes Agrippan mestauttamana.
Espanjaan Santiago de Compostellaan Pyhän Jaakobin hautapaikalle on vaellettu kaikkialta Euroopasta jo 800-luvulta lähtien ja se on edelleen yksi maailman suosituimmista pyhiinvaelluskohteista.
Tähän pyhiinvaellukseen liittyy alunperin myös tuo kylmän kiven heittäminen. Kivi symboloi syntitaakkaa ja se heitetään pois synneistä vapautumisen merkiksi. Onnistuneen matkan jälkeen pyhiinvaeltajat kiinnittävät viittaansa simpukan, joka on säilynyt Pyhän Jaakobin tien kulkijan tunnuksena näihin päiviin saakka.
Suomessa tuon reitin yhtenä välietappina toimii Rymättylän kirkko, jonka nimikkopyhimys Pyhä Jaakko on. Kivikirkko on rakennettu 1500-luvulla ja sen yhdeksästä säilyneestä keskiaikaisesta puuveistoksesta kaksi esittää Pyhää Jaakobia. Katolisella keskiajalla siellä pidettiin Jaakon päivänä Jaakon messu.
Messuillaan
Turussa 25-7-2009
Simo Tuomola
perjantai 24. heinäkuuta 2009
torstai 16. heinäkuuta 2009
Plootuvoro
Tällä päivämäärällä 16-7-1661 tukholmalainen pankki Stockholms Banco laski liikkeelle Euroopan ensimmäiset setelit, joilla yritettiin korvata hieman hankalasti käsiteltäviä kupariplootuja.
Kuningatar Kristiinan aikanahan 1644 kymmenen hopeataalarin arvoinen kupariplootu painoi maailman suurimpana kolikkona jo 19,72 kiloa ja oli mitoiltaan 33x62,5 cm.Taalarin plootukin painoi 1,5 kg ja sillä sai ostettua lehmän.
Noita jättiplootuja vuosimallia 1644 on jäljellä vielä seitsemän kappaletta, mutta Johan Palmstruchin allekirjoittamia Euroopan ensimmäisiä seteleitä vuodelta 1661 ei ole säilynyt ainuttakaan. Väärentäjät olivat heti setelien kimpussa ja jo syksyllä 1663 pankki itsekin oli laskenut liikkeelle liikaa seteleitä kuparirahavarantoonsa nähden ja se julistettiin konkurssiin 1667. Palmstruch tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin.
Oman kosketukseni tuohon maailman suurimpaan kolikkoon sain viime kesänä vieraillessani Tukholman Kuninkaalisessa Rahakabinetissa, jossa kävijät saivat omakohtaisesti nostella tuollaista lähes 20 kilon plootua. Höh, ruotsinlaivalla mokoma ei kuiteskaan maksuksi kelvannu eikä pelikoneeseen mahtunut. Piti vaan käyttää Turun aurtuoita.
Eurohuumassa
Turussa 16-7-2009
Simo Tuomola
Kuningatar Kristiinan aikanahan 1644 kymmenen hopeataalarin arvoinen kupariplootu painoi maailman suurimpana kolikkona jo 19,72 kiloa ja oli mitoiltaan 33x62,5 cm.Taalarin plootukin painoi 1,5 kg ja sillä sai ostettua lehmän.
Noita jättiplootuja vuosimallia 1644 on jäljellä vielä seitsemän kappaletta, mutta Johan Palmstruchin allekirjoittamia Euroopan ensimmäisiä seteleitä vuodelta 1661 ei ole säilynyt ainuttakaan. Väärentäjät olivat heti setelien kimpussa ja jo syksyllä 1663 pankki itsekin oli laskenut liikkeelle liikaa seteleitä kuparirahavarantoonsa nähden ja se julistettiin konkurssiin 1667. Palmstruch tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin.
Oman kosketukseni tuohon maailman suurimpaan kolikkoon sain viime kesänä vieraillessani Tukholman Kuninkaalisessa Rahakabinetissa, jossa kävijät saivat omakohtaisesti nostella tuollaista lähes 20 kilon plootua. Höh, ruotsinlaivalla mokoma ei kuiteskaan maksuksi kelvannu eikä pelikoneeseen mahtunut. Piti vaan käyttää Turun aurtuoita.
Eurohuumassa
Turussa 16-7-2009
Simo Tuomola
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
Regia Academia Aboensis
Tänään 15-7 tulee kuluneeksi tasavuosia Suomen ensimmäisen yliopiston, Turun Akatemian vihkiäisistä 1640. Aatelisto ja porvaristo kokoontuivat aamulla klo 7 tuhannen ratsumiehen johdolla Turun linnaan, josta he seurasivat juhlasaatossa kenraalikuvernööri Pietari Brahea Akatemiatalolle.
Linnan tykeillä ammuttiin kunnialaukaukset ja juhlakulkue purjehti kaleerilaivalla kaupunkiin. Juhlallisten vihkiäisten jälkeen pidettiin jumalanpalvelus Tuomiokirkossa, piispa Isac Rothoviuksen saarnatessa Perkele-uskoa vastaan ja tapahtuman kunniaksi vietettiin illalla muhkeat pidot Turun linnassa.
Yliopistoon tuli ensimmäisenä vuonna 249 opiskelijaa ja rehtorina toimi jumaluusopin professori Eskil Petraeus. Professoreja oli aluksi 11.Turkuun kaavailtiin yliopistoa jo vuonna 1636, kun Axel Oxenstierna ehdotti Tarton yliopiston siirtoa kaupunkiin. Turun Akatemian perustamisasiakirjan allekirjoittivat lopulta alaikäisen hallitsijan, kuningatar Kristiinan nimissä Nyköpingissä 26. maaliskuuta 1640 hänen holhoojansa ja hallituksensa valtakunnandrotsi Gabriel Gustafsson Oxenstiernan johdolla.
Opin tiellä
Turussa 15-7-2009
Simo Tuomola
Linnan tykeillä ammuttiin kunnialaukaukset ja juhlakulkue purjehti kaleerilaivalla kaupunkiin. Juhlallisten vihkiäisten jälkeen pidettiin jumalanpalvelus Tuomiokirkossa, piispa Isac Rothoviuksen saarnatessa Perkele-uskoa vastaan ja tapahtuman kunniaksi vietettiin illalla muhkeat pidot Turun linnassa.
Yliopistoon tuli ensimmäisenä vuonna 249 opiskelijaa ja rehtorina toimi jumaluusopin professori Eskil Petraeus. Professoreja oli aluksi 11.Turkuun kaavailtiin yliopistoa jo vuonna 1636, kun Axel Oxenstierna ehdotti Tarton yliopiston siirtoa kaupunkiin. Turun Akatemian perustamisasiakirjan allekirjoittivat lopulta alaikäisen hallitsijan, kuningatar Kristiinan nimissä Nyköpingissä 26. maaliskuuta 1640 hänen holhoojansa ja hallituksensa valtakunnandrotsi Gabriel Gustafsson Oxenstiernan johdolla.
Opin tiellä
Turussa 15-7-2009
Simo Tuomola
perjantai 10. heinäkuuta 2009
Häpeäpaalussa
Maailman turuilla Turku oli hyvin esillä "tänään" 10-7, kun Portsan poika Paavo Nurmi voitti tunnin välein 1500m ja 5000m matkat Pariisin olympialaisissa 1924.
Ruudinkeksijänä kiinnitän huomioni kuitenkin 10-7-1851 kuolleeseen ranskalaiseen taiteilijaan ja kemistiin nimeltä Louis Daguerre. Hän kehitti yhdessä valokuvauksen pioneeri Joseph Nicéphore Niépcen kanssa valokuvausmenetelmä dagerrotypian. Ranskan valtio osti patentin ja julkisti keksinnön "vapaaseen käyttöön koko maailmalle" 1839.
Niépce kehitti ja kiinnitti heliografiamenetelmällä maailman ensimmäisen oikean valokuvan 1826, mutta vasta dagerrotypian myötä valokuvaus lähti maailmanvalloitukselleen. Turkuun dagerrotypia saapui vuonna 1842, kun Turun piirilääkäri Henrik Cajander otti täällä Suomen ensimmäisen valokuvan 3.11., kohteena Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut Nobelin talo, taustallaan Turun tuomiokirkko. Paikalta löytyy nykyisin asiaan liittyvä muistolaatta.
Cajanderin tallennuksista säilyneet ovat myös omakuva ja Vartiovuoren tähtitorni 1844. Mutta hävitetty on sen sijaan häpeällisesti katukuvasta tuo Suomen ensimmäisen valokuvan kohde, kaksikerroksinen upea empirerakennus, Nobelin talo. Ruudinkeksijä Alfredin isä Immanuel Nobel oli insinööri, arkkitehti ja keksijä. Hän asui Turussa vuosina 1837-38 ja rakennutti tänne nimeänsä kantavan talon, joka hajotettiin turhana uudistusten tieltä 1961. Aikamoinen kulttuurimoka. Ei näihin totu millään.
Häpeäpaalussa
Turussa 10-7-2009
Simo Tuomola
Ruudinkeksijänä kiinnitän huomioni kuitenkin 10-7-1851 kuolleeseen ranskalaiseen taiteilijaan ja kemistiin nimeltä Louis Daguerre. Hän kehitti yhdessä valokuvauksen pioneeri Joseph Nicéphore Niépcen kanssa valokuvausmenetelmä dagerrotypian. Ranskan valtio osti patentin ja julkisti keksinnön "vapaaseen käyttöön koko maailmalle" 1839.
Niépce kehitti ja kiinnitti heliografiamenetelmällä maailman ensimmäisen oikean valokuvan 1826, mutta vasta dagerrotypian myötä valokuvaus lähti maailmanvalloitukselleen. Turkuun dagerrotypia saapui vuonna 1842, kun Turun piirilääkäri Henrik Cajander otti täällä Suomen ensimmäisen valokuvan 3.11., kohteena Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut Nobelin talo, taustallaan Turun tuomiokirkko. Paikalta löytyy nykyisin asiaan liittyvä muistolaatta.
Cajanderin tallennuksista säilyneet ovat myös omakuva ja Vartiovuoren tähtitorni 1844. Mutta hävitetty on sen sijaan häpeällisesti katukuvasta tuo Suomen ensimmäisen valokuvan kohde, kaksikerroksinen upea empirerakennus, Nobelin talo. Ruudinkeksijä Alfredin isä Immanuel Nobel oli insinööri, arkkitehti ja keksijä. Hän asui Turussa vuosina 1837-38 ja rakennutti tänne nimeänsä kantavan talon, joka hajotettiin turhana uudistusten tieltä 1961. Aikamoinen kulttuurimoka. Ei näihin totu millään.
Häpeäpaalussa
Turussa 10-7-2009
Simo Tuomola
torstai 9. heinäkuuta 2009
Turussa +35,9 C
Tälle päivämäärälle 9. heinäkuuta on kirjattu korkein Suomessa virallisesti mitattu lämpötila, kun helle nousi Turussa 9.7.1914 lukemiin + 35,9 C. Vastaavasti kylmin Suomessa mitattu lämpötila on kirjattu Kittilän Pokassa 28.1.1999 kun elohopea osoitti lukemia - 51,5 C.
Vuosi 1914 oli Turussa luonnonilmiöiden suhteen myös sikäli merkittävä, että 21. elokuuta 1914 täällä todistettiin täydellistä auringonpimennystä. Maailmanlopun merkit eivät kuitenkaan tätä nykyistä aikaa pahempaan lopputulokseen johtaneet.
Nyt mittari Turussa näyttää +18C, mutta jo 10 km päässä Portsasta on lämpötila - 55 C. Siis tuolla suunnassa missä lentokoneet lentelee ja vastaavasti alaspäin mennessä kuumenee. Jo 1500-2000 m syvyydessä geoterminen lämpö kohoaa siinä suunnassa + 55-75 C:een.
Pientä on kuitenkin ihmisen tietämys ja toimeliaisuus täällä Telluksella. Syvin porareikä maan pintaan taitaa olla 10km luokkaa ja Mariaanien haudassa 11km syvyydessä ei ole tainnut vierailla kuin kaksi ihmistä, vastaavalla korkeudella avaruudessa on lennelty pikkasen enemmän porukkaa. Ei taida oma planeetta eläinlajia oikein kiinnostaa, avaruuteen kyllä hamuillaan kiivaasti.
Lämmöllä
Turussa 9-7-2009
Simo Tuomola
Vuosi 1914 oli Turussa luonnonilmiöiden suhteen myös sikäli merkittävä, että 21. elokuuta 1914 täällä todistettiin täydellistä auringonpimennystä. Maailmanlopun merkit eivät kuitenkaan tätä nykyistä aikaa pahempaan lopputulokseen johtaneet.
Nyt mittari Turussa näyttää +18C, mutta jo 10 km päässä Portsasta on lämpötila - 55 C. Siis tuolla suunnassa missä lentokoneet lentelee ja vastaavasti alaspäin mennessä kuumenee. Jo 1500-2000 m syvyydessä geoterminen lämpö kohoaa siinä suunnassa + 55-75 C:een.
Pientä on kuitenkin ihmisen tietämys ja toimeliaisuus täällä Telluksella. Syvin porareikä maan pintaan taitaa olla 10km luokkaa ja Mariaanien haudassa 11km syvyydessä ei ole tainnut vierailla kuin kaksi ihmistä, vastaavalla korkeudella avaruudessa on lennelty pikkasen enemmän porukkaa. Ei taida oma planeetta eläinlajia oikein kiinnostaa, avaruuteen kyllä hamuillaan kiivaasti.
Lämmöllä
Turussa 9-7-2009
Simo Tuomola
maanantai 6. heinäkuuta 2009
Passiruno
Mikäs runo se löytyykään Suomen passista! Kyllä vaan, viranomaiset ovat heittäytyneet hempeiksi ja präntänneet sinne Eino Leinoa; Ruislinnun laulu korvissani ...
Tänään 6-7 vietämme runoilijan syntymäpäivän kunniaksi liput liehuen Eino Leinon päivää, runon ja suven päivää. Paltamossa mies syntyi 1878 ja sai nimen Armas Einar Leopold Lönnbohm - ois voinut olla Mustonenkin.
Työn orja, Rahan orja, Naisen orja, Onnen orja. Romaaniensa lisäksi Jumalten keinussa syntyi hurja joukko uskomattomia runoja, joissa tulkitsijoille on tuskaa piisannut. Istuimme kerran Juicen kanssa kapakissa, kun tuo haastoi minut tekemään runoriimin itsestään;
keksin kyllä vielä keinon
päästäkseni einoksi paikalle leinon
loihen tuolloin lausumaan ja äijä tykkäs.
Riimihärkänä
Turussa 6-7-2009
Simo Tuomola
Tänään 6-7 vietämme runoilijan syntymäpäivän kunniaksi liput liehuen Eino Leinon päivää, runon ja suven päivää. Paltamossa mies syntyi 1878 ja sai nimen Armas Einar Leopold Lönnbohm - ois voinut olla Mustonenkin.
Työn orja, Rahan orja, Naisen orja, Onnen orja. Romaaniensa lisäksi Jumalten keinussa syntyi hurja joukko uskomattomia runoja, joissa tulkitsijoille on tuskaa piisannut. Istuimme kerran Juicen kanssa kapakissa, kun tuo haastoi minut tekemään runoriimin itsestään;
keksin kyllä vielä keinon
päästäkseni einoksi paikalle leinon
loihen tuolloin lausumaan ja äijä tykkäs.
Riimihärkänä
Turussa 6-7-2009
Simo Tuomola
lauantai 4. heinäkuuta 2009
Morton
Tänään 4-7 tulee kuluneeksi tasavuosia Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta vuodelta 1776. Ja jäljet johtavat tietenkin Suomeen, kuinkas muutenkaan.
IX: Pietari Kalmin matkassa
- Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori, Maarian seurakunnan kirkkoherra, suomalainen tiedemies ja tutkimusmatkailija, Uppsalassa Carl von Linnén oppilaana opiskellut kasvitieteilijä Pietari Pehr Kalm (1716-1779) suuntasi luonnontieteellisen tutkimusmatkansa Amerikkaan vuosina 1747-1751. Ennen Turkuun paluutaan hän vietti kolme vuotta Pennsylvaniassa, New Yorkissa ja Kanadassa.
- Gloria Dein kirkossa vieraillessaan 1750 hän selaili kirkonkirjoja ja kiinnitti huomionsa kolmeen kuolinviestiin: * 31. toukokuuta 1706 kuollut 100 vuoden iässä vanhempi Mårten Mårtensson, syntynyt Suomessa. * 8. helmikuuta 1713 kuollut 97 vuoden iässä hänen leskensä Helen, syntynyt Ruotsissa. * 3. joulukuuta 1718 kuollut 75 vuoden iässä nuorempi Mårten Mårtensson, syntynyt Ruotsissa, tullut maahan 8-vuotiaana.
- Vanhempi Mårten Mårtensson saapui Uuteen Ruotsiin Eagle-aluksella 1654 ja asettui Fort Trinityyn. Vuotta myöhemmin hän vannoi valansa hollantilaisille näiden vallattua linnakkeen ruotsalaisilta ja muutti pian suomalaisten siirtolaisten pariin Ammanslandiin.
- Ruotsi-Suomen hallitus perusti Pohjois-Amerikkaan nykyisen Philadelphian kupeeseen Delaware-joen suistoon Uuden Ruotsin siirtokunnan 1638 amiraali Klaus Laurinpoika Flemingin ehdotuksesta. Kalmar Nyckel -alus vei siirtokuntaan sen ensimmäiset asukkaat. Finlandiin eli Finn's Pointiin Fort Christinan linnakkeen suojapiiriin muutti 17 vuoden aikana noin 500-600 suomalaista.
- Hollantilaiset valloittivat Uuden Ruotsin vuonna 1655. Ruotsi-Suomella oli siirtomaa-alue myös Afrikassa kun Afrikkakomppania osti Cabo Corso -nimisen siirtomaalinnakkeen Ghanan alueelta 1650.
- Vuonna 1645 Ruotsissa syntynyt nuorempi Mårten Mårtenson sai vaimonsa Margaret Bärtilsdotterin, jonka äiti oli suomalainen, kanssa 9 lasta, joista senior John Morton syntyi 1. kesäkuuta 1683 ja kuoli 1725. Hänen ja vaimonsa Mary Archerin lapsi, nuorempi John Morton (1724-1777), syntyi Ammanslandissa ja meni aikanaan naimisiin Ruotsin siirtolaistaustaisen Ann Justisin kanssa.
- Hän oli se mies, jonka nimi löytyy Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 56 allekirjoittajan joukosta. Hänen antamansa äänen kerrotaan olleen jopa sen ratkaisevan äänestettäessä itsenäisyysjulistuksesta. Hän oli merkittävä pennsylvanialainen poliitikko ja sheriffi. Samaa osavaltiota edusti myös Benjamin Franklin.
- Kolmetoista siirtomaata esitti itsenäisyysjulistuksensa 4. heinäkuuta 1776. Se allekirjoitettiin kongressissa 2. elokuuta ja Yhdysvallat tunnustettiin kansainvälisesti itsenäiseksi 3. syyskuuta 1783.
- Kaikessa tässä mukana oli John Morton, jonka isoisän isä Martti Marttinen Rautalammin suurpitäjän alueelta muutti aikoinaan Ruotsin suomalaismetsiin, joista heidän jälkeläisensä lähtivät sittemmin Amerikkaan perustamaan Delawaren siirtokuntaa.
Disturbed
Turussa 4-7-2009
Simo Tuomola
- Gloria Dein kirkossa vieraillessaan 1750 hän selaili kirkonkirjoja ja kiinnitti huomionsa kolmeen kuolinviestiin: * 31. toukokuuta 1706 kuollut 100 vuoden iässä vanhempi Mårten Mårtensson, syntynyt Suomessa. * 8. helmikuuta 1713 kuollut 97 vuoden iässä hänen leskensä Helen, syntynyt Ruotsissa. * 3. joulukuuta 1718 kuollut 75 vuoden iässä nuorempi Mårten Mårtensson, syntynyt Ruotsissa, tullut maahan 8-vuotiaana.
- Vanhempi Mårten Mårtensson saapui Uuteen Ruotsiin Eagle-aluksella 1654 ja asettui Fort Trinityyn. Vuotta myöhemmin hän vannoi valansa hollantilaisille näiden vallattua linnakkeen ruotsalaisilta ja muutti pian suomalaisten siirtolaisten pariin Ammanslandiin.
- Ruotsi-Suomen hallitus perusti Pohjois-Amerikkaan nykyisen Philadelphian kupeeseen Delaware-joen suistoon Uuden Ruotsin siirtokunnan 1638 amiraali Klaus Laurinpoika Flemingin ehdotuksesta. Kalmar Nyckel -alus vei siirtokuntaan sen ensimmäiset asukkaat. Finlandiin eli Finn's Pointiin Fort Christinan linnakkeen suojapiiriin muutti 17 vuoden aikana noin 500-600 suomalaista.
- Hollantilaiset valloittivat Uuden Ruotsin vuonna 1655. Ruotsi-Suomella oli siirtomaa-alue myös Afrikassa kun Afrikkakomppania osti Cabo Corso -nimisen siirtomaalinnakkeen Ghanan alueelta 1650.
- Vuonna 1645 Ruotsissa syntynyt nuorempi Mårten Mårtenson sai vaimonsa Margaret Bärtilsdotterin, jonka äiti oli suomalainen, kanssa 9 lasta, joista senior John Morton syntyi 1. kesäkuuta 1683 ja kuoli 1725. Hänen ja vaimonsa Mary Archerin lapsi, nuorempi John Morton (1724-1777), syntyi Ammanslandissa ja meni aikanaan naimisiin Ruotsin siirtolaistaustaisen Ann Justisin kanssa.
- Hän oli se mies, jonka nimi löytyy Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 56 allekirjoittajan joukosta. Hänen antamansa äänen kerrotaan olleen jopa sen ratkaisevan äänestettäessä itsenäisyysjulistuksesta. Hän oli merkittävä pennsylvanialainen poliitikko ja sheriffi. Samaa osavaltiota edusti myös Benjamin Franklin.
- Kolmetoista siirtomaata esitti itsenäisyysjulistuksensa 4. heinäkuuta 1776. Se allekirjoitettiin kongressissa 2. elokuuta ja Yhdysvallat tunnustettiin kansainvälisesti itsenäiseksi 3. syyskuuta 1783.
- Kaikessa tässä mukana oli John Morton, jonka isoisän isä Martti Marttinen Rautalammin suurpitäjän alueelta muutti aikoinaan Ruotsin suomalaismetsiin, joista heidän jälkeläisensä lähtivät sittemmin Amerikkaan perustamaan Delawaren siirtokuntaa.
Disturbed
Turussa 4-7-2009
Simo Tuomola
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
