Saturnalia
Roomalaisten sydäntalven juhla Saturnalia näkyy meidänkin joulunvietossamme. Vuoden pimeimpänä aikana joulukuun 17.-23. välillä juhlittiin Saturnus-jumalaa koristelemalla puita aurinko- ja tähtisymbolein ja leivonnaisin, vaihtamalla lahjoja ja pitämällä kartiolakkia. Orjat olivat hetken vapaita, ruokaa, viiniä, juhlintaa ja metelöintiä riitti. Oli kirjakääröjä ja savinukkeja lahjoina ja valittiin väärä kuningas. Kynttilä symboloi kasvunsa aloittavaa aurinkoa.
Kristuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää vuodesta 354 alkaen, kun uskonrauhaa etsinyt areiolainen Rooman keisari Constantius II määräsi Saturnalia-juhlan ajankohdaksi 25. joulukuuta. Kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan valtionusko ja juhlinnan riehakkuutta rajoitettiin. Uuden vuoden juhlinta sai samalla rankemman muodon.
Tänään juhlitaan myös Ruotsin kuningatar Kristiinan syntymäpäivää 18-12-1626. Hänen käskykirjeensä vuodelta 1649 määräsi Turun joulurauhanjulistuksen sanamuodon. Kaarle-kuningas pisti vielä paremmaksi laatimalla oman julistuksensa ruotsin sijasta suomeksi tyylii:
Hänen Cuningalisen Maijestetins, Sen Suriwaldian ja corckiast syndynen förstin ia herran, Carlen, Ruotzin waldacunnan ia caickein meiden armolisen herran ja Cuningan puolest culutetan tässä itze cullengin sekä omaisille että oudoille, ylimäisille että alimaisille, Rickahille että köyhille yxi iloinen Joulu ia Joulun rauha; Sentähden andawat Borgmestari ia Radi tässä Caupungisa hänen Cuningalisen Maijestetins puolest angarasti manata, että idzecukin wiriästi käywät kirckon culeman Jumalan pyhä Sana, iosa meilen edespannan se hyödytyss ia autuuss, cuin meile ombi meidän lunastaian herran Iesuxen Christuxen iloisesta syndymästä.
Nöyrimmin
Turussa 18-12-2008
Simo Tuomola
Kristuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää vuodesta 354 alkaen, kun uskonrauhaa etsinyt areiolainen Rooman keisari Constantius II määräsi Saturnalia-juhlan ajankohdaksi 25. joulukuuta. Kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan valtionusko ja juhlinnan riehakkuutta rajoitettiin. Uuden vuoden juhlinta sai samalla rankemman muodon.
Tänään juhlitaan myös Ruotsin kuningatar Kristiinan syntymäpäivää 18-12-1626. Hänen käskykirjeensä vuodelta 1649 määräsi Turun joulurauhanjulistuksen sanamuodon. Kaarle-kuningas pisti vielä paremmaksi laatimalla oman julistuksensa ruotsin sijasta suomeksi tyylii:
Hänen Cuningalisen Maijestetins, Sen Suriwaldian ja corckiast syndynen förstin ia herran, Carlen, Ruotzin waldacunnan ia caickein meiden armolisen herran ja Cuningan puolest culutetan tässä itze cullengin sekä omaisille että oudoille, ylimäisille että alimaisille, Rickahille että köyhille yxi iloinen Joulu ia Joulun rauha; Sentähden andawat Borgmestari ia Radi tässä Caupungisa hänen Cuningalisen Maijestetins puolest angarasti manata, että idzecukin wiriästi käywät kirckon culeman Jumalan pyhä Sana, iosa meilen edespannan se hyödytyss ia autuuss, cuin meile ombi meidän lunastaian herran Iesuxen Christuxen iloisesta syndymästä.
Nöyrimmin
Turussa 18-12-2008
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti