- Turun maapäivät, pidettiin pikkuvihan aikana Turussa 1742
Maapäiviksi on nimitetty erilaisia valtiollisia kokouksia, joihin osallistuu jonkin tietyn alueen edustajia käsittelemään alueen lainsäädäntöön ja hallintoon liittyviä asioita. Joissakin tapauksissa maapäivät-nimitystä on käytetty säännöllisesti kokoontuvista parlamenteista, toisissa tapauksissa maapäivät ovat kokoontuneet jonkin poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Suomen historiasta löytyy kolmet maapäivät vuosilta 1616, 1742 ja 1809.
Ruotsin maapäivät eli maakuntakokous (myös provinsiaalikokous) oli kokous, jonne säädyt, eli eri säätyjen valitut tai perinnölliset edustajat kokoontuivat, usein kuninkaan johdolla. Säätyvaltiopäivistä maakuntakokous erosi siinä, että koolle kutsuttiin vain valtakunnan jonkin osan säädyt.
Ruotsin valtakunnassa maakuntakokouksia voitiin kutsua valtiopäivien väliaikana jollekin Suomen paikkakunnalle. Suomen maapäivistä merkittävimpiä olivat vuonna 1616 pidetyt Helsingin maapäivät. Muita maakuntakokouksia pidettiin Turussa vuonna 1657, Helsingissä 1671, Turussa ja Porvoossa 1676. Myös pikkuvihan aikana 1742 pidettiin Turussa maapäivät.
Elisabet tai Elisabet Petrovna (ven. Елизаве́та (Елисаве́т) Петро́вна, gregoriaaninen kalenteri: 29. joulukuuta 1709 – 5. tammikuuta 1762; juliaaninen kalenteri: 18. joulukuuta 1709 – 25. joulukuuta 1761) oli Venäjän keisarinna vuosina 1741–1762.
Keisarinna Elisabet
1742 Keisarinna Elisabethin poliittinen veto, manifesti Suomen itsenäisyydestä, aiheuttaa vipinää: ”Hattujen sodan” takia venäläisten miehittämässä Suomessa kokoontuvat maapäivät Turkuun valitsemaan Suomelle kuningasta. Valituksi tulee myöhemmin tsaarina ollut, Pietari III, senhetkinen kruununperijä. Venäläiset vetäytyvät pois hankkeesta, ja tekevät rauhan Ruotsin kanssa 1743.
- Carl Merthen († 1743), Turun pormestari, valtiopäiväedustaja, osallistui Turun maapäiville 1742 porvarisäädyn puheenjohtajana. Johan Merthenin poika.
- Eva Merthen (1723–1811), Pikkuvihan aikaisen venäläisen ylipäällikön James Keithin avopuoliso, Suomen herttuatar Zachris Topeliuksen samannimisessä historiallisessa romaanissa, Carl Merthenin tytär.
Merthen oli turkulainen kauppiassuku. Suomalaisen suvun kantaisä Anders Merthen († 1666) saapui nähtävästi Lyypekistä ja mainitaan Turun porvarina ensi kertaa vuonna 1624.
Suomen herttuattaren arvoitus
suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta
Kirsi Vainio-korhonen
Suomen herttuattaren arvoitus piirtää henkilökuvia Suomessa 1700-luvulla eläneistä naisista - merkittävistä taustavaikuttajista, joiden elämästä ei ole tehty tutkimuksia tai elämäkertoja.Tapaamme kirjassa muun muassa kreivitär Sophie Creutzin, Göran Magnus Sprengtportenin läheisen ystävän, merkittävässä kirkollisessa vastuutehtävässä toimineen öylätintekijä Helena Echolin sekä Maria Augustinin, joka oli Suomen ensimmäisiä naispuolisia kauppiaita ja laivanvarustajia.
Kirjan avainhenkilö on Suomen herttuattareksikin kutsuttu turkulainen porvaristyttö Eva Merthen, Zachris Topeliuksen varhainen Suomi-neito, jonka ponnistelut tekivät pikkuvihan ajan miehityshallinnosta lempeää ja joustavaa. Näiden naisten tarinat osoittavat, että näkyvä asema tai suurmiesteot eivät ole ainoa historian mitta, vaan Suomen historiaa on myös naisten ja lasten elämä, ihmisten arki, ympäristö ja tunteet.
Pikkuvihassa
Turussa 24-8-2010
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti