1000 – Leif Eriksson löysi Vinlandin. Hän on ensimmäinen historian tuntema Pohjois-Amerikassa käynyt eurooppalainen.
Leif Erikinpoika (islanniksi Leifur Eiríksson, s. noin 970 – k. noin 1020) oli viikinki ja Erik Punaisen poika, joka saagojen mukaan löysi Vinlandin.
Vinland on mainittu ensimmäisen kerran Adam Bremeniläisen kirjassa Descriptio insularum Aquilonis noin vuodelta 1075. Pääasialliset Viinimaasta kertovat lähteet ovat kuitenkin kaksi islantilaista saagaa, Grönlantilaisten saaga ja Eerik Punaisen saaga. Ne on kirjoitettu noin 250 vuotta kuvaamiensa tapahtumien jälkeen, eikä niitä voi pitää yksityiskohdissaan luotettavina.
Saagat ovat 1100–1400-luvuilla syntyneitä islantilaisia käsikirjoituksia, jotka kertovat viikinkimenneisyyteen sijoittuvia sankaritarinoita. Saagat perustuivat suullisiin perimätietoihin, joita ilmeisesti on kuitenkin kirjoittamisen yhteydessä muokattu. Kuulusimpia islantilaisia saagakirjailijoita olivat Snorri Sturluson ja Sæmundr fróði.
Siitä, missä Leifin Vinland oli, ei ole yksimielisyyttä. Jossakin vaiheessa sitä vertailtiin jopa Suomen nimeen Finland. Monet pitävät viikinkiasumusta L'Anse aux Meadowsissa Leifin siirtokuntana, mutta joidenkin mielestä paikan pitää olla etelämpänä, koska viinirypäleet eivät kasva Newfoundlandissa. Viinirypäleille on kuitenkin esitetty muitakin selityksiä ja toisaalta tuonajan ilmasto oli toisenlainen kuin nykyisin.
Grönlantilaisten saaga kertoo, että noin vuonna 1000 Leif Erikinpoika osti Bjarni Herjólfssonilta laivan ja purjehti länteen. Ensiksi hän saapui maahan, jota hän kutsui nimellä Helluland ("paasimaa"), jonka on arveltu olevan nykyinen Baffinin saari. Sen jälkeen hän tuli maahan, jolle hän antoi nimen Markland ("metsämaa"), ja jonka arvellaan olleen Labrador. Viimeksi hän tuli maahan, jossa Leif miehineen rakensi taloja ja asui talven yli. He pitivät maasta: siellä oli runsaasti lohia joessa ja ilmasto oli suotuisa. Saagan mukaan yksi Leifin miehistä, Tyrkir, löysi viinirypäleitä. Leif antoi maalle nimen Vinland.
Kertomus viinirypäleistä nykyisen Kanadan alueella on kuitenkin mahdoton, ja usein onkin arveltu, että Vinland-nimen todellinen etymologia olisi "niittymaa" (Vinnland). Toisaalta on mahdollista, että tutkimusmatkailijat eivät ole tunteneet viinirypäleitä kunnolla ja ovat luulleet karviaismarjoja niiksi.
Leif Erikinpojan patsas Minnesota State Capitolin vieressä.
L'Anse aux Meadows (ransk. L'Anse-aux-Méduses, ”Meduusalahti”) on Kanadassa sijaitseva alue, josta on löydetty viikinkien asuinpaikka.
L'Anse aux Meadows on ainoa aidoksi todistettu viikinkien asutus Pohjois-Amerikan mantereella. Alueella tehtiin useiden vuosien ajan arkeologisia kaivauksia, joissa löydettiin asumuksia, työkaluja ja käyttöesineitä, jotka varmistavat asutuksen olevan viikinkien ajalta. Asutus on ajalta noin 500 vuotta ennen Kristoffer Kolumbusta ja sisältää ensimmäiset eurooppalaiset rakennelmat Pohjois-Amerikassa.
L'Anse aux Meadowsin asutus koostui ainakin kahdeksasta rakennuksesta, joihin kuului sepänpaja ja lautatarha, joka ylläpiti laivanveistämöä. Saaga kuvailee Thorfinn Karlsefniin johtamaa 135 miehen ja 15 naisen asutusyritystä, jossa käytettiin tukiasemana Leifin leiriä. Neulonta- ja kudontavälineet osoittavat, että alueella todella oli naisia. Asutusta käytettiin vain kaksi tai kolme vuotta.
Yhdysvaltain koilliskolkasta Uudesta Englannista on löydetty myös mielenkiintoinen viikinkiajan kolikko:
Mainen penny on Mainesta Yhdysvalloista löytynyt hoperaha, jota pidetään Norjan kuninkaan Olav Kyrren (hallitsi 1067–93) lyöttämänä. Se on ainoa Yhdysvalloista arkeologisilla kaivauksilla löydetty aito viikinkiesine. Raha löydettiin vuonna 1957 intiaanien asuinpaikalta Naskeag Pointista, josta on noin 1250 kilometrin matka Newfoundlandin L'Anse aux Meadowsin skandinaavisiirtokuntaan. Löytö osoittaa, että viikinkien ja intiaanien välillä oli kontakteja, ja että skandinaavien yhteydet Pohjois-Amerikkaan eivät katkenneet L'Anse aux Meadowsin siirtokunnan hylkäämiseen.
Mainen pennyn alkuperästä on esitetty myös epäilyksiä.
Mihinkään tyhjiöön nämä eurooppalaiset uudisraivaajat eivät suinkaan tuolloin saapuneet, sijaitsihan siellä jo mm. isojen järvien suunnassa paikallisen intiaanikulttuurin piirissä aikakauden suurimpiin kuulunut mielenkiintoinen metropoli, peräti 20 000 asukkaan Cahokia, aikaan, jolloin esim. Lontoossa asui 10 000 asukasta.
Taiteilijan näkemys muinaisesta Mississipin korkeakulttuurista. Kuvan kaupunki kumpuineen ja niiden päällä olevine rakennuksineen vastaa Cahokiasta saatuja arkeologisia tutkimustuloksia.
Cahokia oli muinainen intiaanien rakentama kaupunki Yhdysvalloissa, Illinoisin osavaltiossa St. Louisin kaupungin lähellä. Siellä oli temppelikumpuja, jotka toivat mieleen Mesoamerikan pyramidit.
Viinimaassa
Turussa 9-10-2010
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti