1537 – Juhana III, Ruotsin kuningas (1569–1592) (k. 1592).
Juhana III (ruotsiksi Johan III, ennen kuninkuutta Juhana-herttua, 20. joulukuuta 1537 – 17. marraskuuta 1592) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556–1563. Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas.
Juhana III. Johan Baptista van Utherin maalaus vuodelta 1582. Kuningas on pukeutunut viimeisimmän espanjalaisen hovimuodin mukaisesti.
| Place of Burial: | Finland |
|---|---|
| Birthdate: | 1539 |
| Death: | Died December, 1596 in Wäxiö,Kangasala, FInland |
Ennen Juhanan avioitumista Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa, Juhana edesauttoi Kaarinan avioituimisen Juhanan suosikkihovimiehen Klas Vestgöten kanssa. He muuttivat 1562 Kangasalle Vääksyn kartanoon. Onni jäi lyhyeksi, sillä Klas Vestgöte mestattiin Eerik XIV:n käskystä 1563 noin kolmenkymmenen muun Juhanan läheisen kannattajan kanssa. Kaarina avioitui sittemmin toisen kerran Ylä-Satakunnan voudin Lars Hordelin kanssa.
Juhana ja Katariina saapuivat Turkuun 24. joulukuuta 1562. Turun linnasta muodostui pienimuotoinen renessanssihovi, mutta jo saman vuoden syksyllä Juhanan ja Eerikin ristiriita oli kehittynyt sodaksi. Juhana ja Katariina joutuivat Eerikin vangeiksi, ja heidät vietiin Gripsholmin linnaan. Vankeusaikana Katariina synnytti kolme lasta, Isabellan, joka eli puolitoistavuotiaaksi, Annan ja Sigismundin, josta tuli Puolan ja Ruotsin kuningas.
Kun Juhana ja Katariina vietiin Turusta 24. elokuuta Ruotsiin Gripsholman linnan vankilaan, sotaväki ryösti Turun linnan ja poltti vaakahuoneen. Eerik evakuoi linnan aarteet, eikä niitä sen koomin ole Turkuun palautettu. Laamanni Jöns Knuutinpoika toimi pahimpana ryöstäjänä ja kohdisti huomionsa myös herttuan rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären kalleuksiin.
Juhana III:n puoliso Katariina Jagellonica tunnetaan Suomessa paremmin Turun linnassa asuneena Suomen herttuattarena kuin Ruotsin kuningattarena. Puolalaissyntyisen ja katolisen Katariinan merkitys kuningattarena oli kuitenkin suuri. Hän toi mukanaan mannermaista renessanssityyliä, mutta myös uskontopoliittisia ristiriitoja, jotka vaikuttivat valtakunnan politiikassa pitkään hänen kuolemansa jälkeenkin.
Juhana-herttuan vihkimätön vaimo Kaarina Hannuntytär (Katarina Hansdotter) synnytti Juhanalle neljä lasta. Kaarinan isä oli kirkkoherra Hans Klasson Kögemäster ja äiti kuuluisaa ritarisukua Ingeborg Åkesdotter Tott. Juhana tapasi nuoruudenrakastettunsa Kaarinan tämän ollessa Tukholman hovissa palveluksessa vaatekamaripiikana. Juhanan tultua Suomen herttuaksi pari muutti Turkuun ja heidän ensimmäinen lapsensa Sofia Gyllenhjelm syntyi Turun linnassa vuonna 1556.
Ingeborg Åkesdotter (Tott), född på 1440-talet, död 1507 i Jönköping, var dotter till Åke Axelsson (Tott) och gifte sig med Sten Sture den äldre 1460. De fick inga barn. Då maken utsågs till regent (i praktiken kung) blev hon första dam vid det svenska hovet. Hon fungerade i praktiken som Sveriges drottning de facto under en lång tid.
Seuraavista lapsista Augustus kuoli jo lapsena sekä Julius ja Lucretia parikymmenvuotiaina. Aikanaan Sofia avioitui Viron ja Inkerinmaan käskynhaltija Pontus De la Gardien kanssa ja heille syntyi kolme lasta, joista yksi oli myöhemmin kuuluisaksi sotataidoillaan tullut, Tallinnassa syntynyt, Jakob De la Gardie. Juhana solmi poliittisista syistä avioliiton 4.10.1562 Vilnassa Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa, joten Kaarina Hannuntytär joutui vuonna 1561 vetäytymään Vääksyn kartanoon Kangasalle.
Barn med Johan III i Åbo:
- Sofia Johansdotter (Gyllenhielm) (1556 - 1583)
- Augustus Johansson (Gyllenhielm) (1557 - 1560)
- Julius Johansson (Gyllenhielm) (1560 - 1581)
- Lucretia Johansdotter (Gyllenhielm) (1561-1585)
Sofia Johansdotter.
Sofia Johansdotter (Gyllenhielm), född 1556 eller 1559, död 1 juni 1583 i Reval, var en frillodotter till kung Johan III av Sverige och Katarina Hansdotter. Hon är anmoder till flera svenska högadliga släkter.
Sofia växte upp i Finland, där modern var bosatt i Åbo. År 1576 blev hon uppvaktande hovdam hos prinsessan Elisabet Vasa. Samma år trolovades hon med Pontus De la Gardie. Sofia adlades Gyllenhielm 1577 samtidigt som systern Lucretia och brodern Julius; brodern kallades från det året ofta Gyllehielm, medan Sofia och systern omväxlande använde namnet och sitt patronymikon Johansdotter.Rakastajattarensa Kaarina Hannuntyttären kanssa saamistaan neljästä lapsesta Lucretia oli isänsä lemmikkitytär:
Lucretia Johansdotter (Gyllenhielm), född 1561, död 1585, var en svensk adelsdam.
Hon var dotter till Johan III och Katarina Hansdotter. Lucretia adlades Gyllenhielm 1577 samtidigt som systern Sofia och brodern Julius; brodern kallades från det året ofta Gyllehielm, medan Sofia och systern omväxlande använde namnet och sitt patronymikon Johansdotter. Hon dog ogift 1585. Vid hennes död misstänkte kungen att hon dött genom trolldom och lät göra en undersökning. Kerstin Ulfsax, änka efter Jöns Ulfsax, Smålands ståthållare, anklagades då för att ha mördat Lucretia med hjälp av häxeri. Lucretia ska ha varit Johans favoritbarn.
Turun linnan käskynhaltijaksi nimitettiin 1580 Julius Gyllenhielm, joka oli Juhana III n ja hänen herttuakautensa aikaisen rakastajattaren Kaarina Hannuntyttären poika.Julius Gyllenhielm (Jyllenhjelm) (23. helmikuuta 1559 - 1581, Turku) oli Kaarina Hannuntyttären ja Juhana III:n poika, joka nimitettin vuonna 1580 Turun linnan käskynhaltijaksi. Tällöin myös hänen äitinsä Kaarina palasi Turun linnan suojiin. Paluu jäi kuitenkin lyhyeksi Juliuksen kuollessa Turussa jo seuraavana vuonna. Äiti kuoli joulukuussa 1596 Wäxiössä Kangasalla.
Kangasala on kuuluisa kartanoistaan ja niiden kuuluisista asukkaista. Liuksialan kartanossa eleli kuningatar Kaarina Maununtytär aikoinaan vuosikymmeniä, Wääksyn kartanossa taas Juhana herttuan rakastettu Kaarina Hannuntytär.
Kuninkaallista hohdetta Kangasalan historiaan tuovat Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan poikien Eerik XIV:n leski Kaarina Maununtytär (1580-1612) ja Juhana III:n avovaimo Kaarina Hannuntytär (1539-1596). Kaarina Maununtytär asutti Liuksialan kartanoa, kunnes kuoli siellä 61-vuotiaana ja Kaarina Hannuntytär Vääksyn kartanoa kuolemaansa saakka.
Vääksyn kartano (Ruots. Växiö) on 1500-luvulla perustettu Kangasalla sijaitseva kartano. Rälssitilasta tuli kuninkaan kartano vuonna 1560-luvulla, kun eräs Suomen vauraimmista aatelismiehistä Jöns Västgöte ja hänen vaimonsa Kerstin Pedersdotter (Jägerhorn af Spurila), joka oli saanut kylän Vääksystä huomenlahjakseen ensimmäiseltä mieheltään, lahjoittivat kartanon kruunulle 22.11.1555, pidättäen elinikäisen hallintaoikeuden. Jöns Västgöten kuoltua syksyllä 1561, Juhana III lahjoitti kartanon edelleen rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle vuonna 1564, ja sai hallintaoikeuden Kerstin Pedersdotterin kuoltua 1566.
Kartano oli 1500-luvun alusta Wäxjöstä kotoisin olevan Westgöta-suvun rälssitilana ja siitä juontaa kartanon nimi Wääksy (Wexiö). Jouduttuaan kuninkaan epäsuosioon 1555 suvun täytyi luovuttaa kartano kruunulle ja siten siitä tuli kuninkaan kartano.
Ruotsi-Suomen valtakunnan politiikan parrasvaloihin kartano tuli kun Juhana-herttua naituaan Katarina Jagellonican Puolasta lahjoitti sen vihkimättömälle vaimolleen Kaarina Hannuntyttärelle vuonna 1561. Kaarinalla ja Juhanalla oli neljä yhteistä lasta. Nuorin lapsista, Sofia, meni naimisiin sotapäällikkö Pontus de la Gardien kanssa. Sofia kuoli Tallinnassa synnyttäessään poikaansa Jakobia 1583. Pontus hukkui Narvan jokeen pari vuotta myöhemmin. Jakob de la Gardie lähetettiin Wääksyyn isoäitinsä hoiviin. Hänestä tuli niinikään kuuluisa sotapäällikkö, Laiska-Jaakko - yksi harvoista läntisistä kenraaleista, joka onnistui valtaamaan Moskovan. Wääksyn kartano kulki samassa "Kaarina Hannuntyttären suvussa" tyttärien myötäjäislahjana lähes 200 vuotta.
Lapsellisesti
Turussa 20-12-2010
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti