Tänään 18-9 tulee kuluneeksi 150 vuotta säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkamisesta Suomessa.
Merkkivuoden tunnus on: Lakia, työtä, rauhaa, valoa – 150 vuotta säännöllistä valtiopäivätoimintaa Suomessa.
Kaikki muistamme Porvoon valtiopäivät,
mutta historialliseen muistiimme ei ole kovinkaan syvälle painunut se,
että seuraavat valtiopäivät kokoontuivat vasta vuonna 1863 ja siitä
alkoi säännöllinen valtiopäivätyö Suomessa.
Valtiopäivät, joissa oli edustettuina neljä säätyä, kokoontuivat
syyskuun puolivälistä 1863 huhtikuuhun 1864. Ensimmäistä kertaa
valtiopäiväasiakirjat olivat myös suomen kielellä ja lehdistö sai luvan
kirjoittaa valtiopäiväasioista. Vaikka edessä oli monia vaikeita
asioita, mm. nälkävuodet, syntyi suomalaisuusliike, tehtiin
eduskuntauudistus 1906 ja Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917.
Eduskunta järjestää kesän 2013 ja kevään 2014 välisenä aikana
viitisenkymmentä kansalaistapahtumaa yhteistyössä eri tahojen kanssa.
Tavoitteena on avata historiallista muistia ja samalla keskustella
demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta.
Ke 18.9. 150-vuotisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunto
150-vuotisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunto pidetään eduskunnassa keskiviikkona
18. syyskuuta klo 14. Juhlaistuntoa edeltää juhlajumalanpalvelus
Helsingin tuomiokirkossa kello 12. Kello 19 alkaa Sibelius-Akatemian
opiskelijoiden konsertti salissa, jossa eduskunta tulee kokoontumaan
peruskorjauksen aikana keväästä 2015 alkaen. Juhlapäivänä on koko maassa
juhlaliputus.
TV1 klo 11:55
150 v. säännöllistä valtiopäivätoimintaa ekumeeninen
juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa. Arkkipiispa Kari Mäkinen
saarnaa. Liturgit Hannu Varkki ja Maria Sundblom Lindberg. Kuorot Suomen
Laulu ja Kannelkellot.
TV1 klo 14:00
Säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlaistunto. Suora lähetys eduskunnasta.
Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna.
Jotakin outoa tässä nyt kuitenkin on. Ei näy edes lippuja missään. Onko juhlat peruutettu, vai eikö vaan kannettu vesi kaivossa pysy - katsotaanpas vähän tarkemmin.
Vuosia 1809-1863 kutsutaan Suomessa "valtiolliseksi yöksi", jolloin valtiopäiviä ei todellakaan kutsuttu lainkaan koolle ja maata hallitsivat senaatin ja keskusvirastojen ylimmät virkamiehet.
18.9. 1863 käynnistynyt säännöllinen valtiopäivätoimintakaan ei tilannetta kovin paljoa muuksi muuttanut, sillä valtiopäivien valta oli käytännössä edelleen olematonta. Säädyt saivat kyllä tehdä hallitsijalle alamaisia anomuksia ja olla jotakin mieltäkin, mutta esitysoikeutta niillä ei ollut.
Ylempien virkamiesten vallankäytön mandaatti jatkui aina vuoden 1888 valtiopäiviin saakka, jolloin valtiopäiville myönnettiin rajoitettu esitysoikeus, johon eivät sisältyneet perustuslakiin kuuluvat asiat. Virkamiehet olivat aina oikeassa toimiessaan keisarin rajattoman vallan edustajina Suomessa.
Hallituskonselji oli juridisesti Venäjän keisarin "sijaishallitus"
Suomessa: keisari nimitti ja erotti konseljin jäsenet, ja konselji teki
päätöksensä keisarin nimissä. Hallituskonseljin toiminnan laillisuutta
valvomaan nimitettiin prokuraattori, joka oli kenraalikuvernöörin alainen virkamies.
Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I
Elokuussa 1809 keisari oli hyväksynyt Suomen hallituskonseljin ohjesäännön ja konselji aloitti toimintansa Turussa lokakuussa 1809. Venäläiset vallanpitäjät lähtivät kehittämään Suomen hallintoa entisen Ruotsin vallan pohjalta, kuitenkin niin, että pääsy virkoihin rajattiin pelkästään suomalaisille.
Vanhoja hallintoelimiä järjestettiin uudelleen perustamalla eri hallintohaaroille keskusvirastoja. Ensimmäisenä Turussa aloitti 1810 Leimapaperikonttori, 1811 Intendenttikonttori eli rakennushallitus, 1811 Collegium Medicum eli lääkintöhallitus, 1811 Suomen pankin esiaste Waihetus- Laina- ja Depositioni-Contori, 1812 Tullihallitus, 1812 Päämaanmittauskonttori.
1816 perustetun Postilaitoksen päällikön tehtäviin kuului sitten myös kansalaisten mielialojen valvonta postisensuurin ja urkkimisjärjestelmän keinoin.
Hallituskonselji muuttui 1816 Suomen senaatiksi ja muutti 1819 Turusta Helsinkiin, josta oli 1812 tehty Suomen uusi pääkaupunki. Tuolloin 1812 Helsingissä oli 3042 asukasta ja Turussa 10133. Virastot seurasivat senaattia Helsinnkiin omalla tahdillaan, ja vuoden 1827 suurpalon jälkeen Turku menetti uudelle pääkaupungille myös yliopistonsa.
Väkiluvussa Helsinki saavutti Turun kuitenkin vasta 1840-luvulla, kun 1841 Helsingin väestömääräksi kirjattiin 12404 ja Turun 12123.
Valoa kansalle
Suomen Turussa
18-9 2013
Simo Tuomola
keskiviikko 18. syyskuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti