Tänään 22-10 muistamme marsalkka Kustaa Hornia hänen syntymäpäivänään vuodelta 1592.
Porin kreivi Kustaa Horn (1592-1657).
Kustaa Horn af Björneborg (ruots. Gustaf Horn, 22. lokakuuta 1592 – 10. toukokuuta 1657) oli suomalainen marsalkka, valtiomies, kreivi ja vapaaherra. Hänestä tuli valtaneuvos vuonna 1624, sotamarsalkka 1628, Porin kreivi 1651, Liivinmaan kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653.
Kolmikymmenvuotisessa sodassa Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa 1631.
Vuonna 1651 kuningatar Kristiina antoi Hornille Porin kreivikunnan, johon kuului Porin kaupunki sekä yli 350 taloa Ulvilassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Turussa hänellä oli joitakin kaupunkikiinteistöjä ja Paimiossa Meltolan kartano, jonka hän oli ostanut Turun pormestari Petter Plagmanilta 1627.
Hornin
valta-asema tunnustettiin myös Turussa vuonna 1657, kun paikallinen
hurjapää Kaarle Jordan joutui Turun linnan vankilaan elämöintinsä
vuoksi. Mies lupasi tuolloin Kustaa Hornille 12 ratsuhevosta, jos vain
pääsisi jälleen vapaalle jalalle.
Turku oli tämänkin pitkän sotajakson aikana melkoinen sotakaupunki ja täältä
sotapäälliköt ovat lähteneet joukkoineen torvet soiden milloin minnekin
tantereelle ja osa saanut lopulta hautapaikkansa Turun tuomiokirkosta.
Valtakunta
sai Westfalenin 1648 rauhan myötä 5 miljoonaa riikintaalaria korvauksia joukkojensa
kärsimyksistä ja huomattava etu oli myös se, että sen tärkeä
kauppakumppani Hollanti tunnustettiin tässä rauhassa itsenäiseksi.
Kustaa II Aadolf Breitenfeldin taistelussa 1631.
Suomalaisina sankareina tällä sotajaksolla olivat toimineet mm. Kustaa Horn, Arvid Wittenberg, Torsten Stålhandske ja Eerik Slang. Ruotsin väliintulo sotamelskeeseen ajoittuu vuosille 1630-1635.
Horn kuoli vuonna 1657 valmistellessaan sotaa Tanskaa vastaan, joka oli liittymässä Pohjan sotaan Ruotsia vastaan.
Turussa 22-10 2021
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti