Ilkan vapauttaja

Tänään 5-12 selailemme Turun raastuvanoikeuden vanhoja pöytäkirjoja - kas tuossa. 5. joulukuuta istunnossa vuonna 1642 raatimies Caspar Eckman eli Eichman pyytää vahvistusta tonttikaupalle Luostarinkadulla. Mikäs siinä.

Eichman oli kauppiassuku 1600-luvulla Turussa. Suku on luultavasti lähtöisin Saksasta. Ehkä Lyypekistä, josta tulleet kauppiaat antoivat asuinpaikalleen Turussa aikoinaan nimen Lyypekinmäki - myöhemmin Kask-suvun mukaan Kaskenmäki.

 Turun tuomiokapitulin sinetti ...


Kaupanteon yhtenä osapuolena mainitaan Eichmanin appiukko, eräs hyvinkin oppinut herra Henrik Jacobi Finno, jonka tytär Margaretan kerrotaan olevan Casparin rakas vaimo. Näin astuvat jälleen Turun kuuluisuudet historian valokeilaan.

Henrik Jacobsson Finnon isä on näet Jacobus Petri Finno, tunnetummin Jaakko Finno, välillä suomalaisittain Jaakko Suomalainen, oli suomalainen pappi ja Turun katedraalikoulun rehtori vuodesta 1568, Räntämäen kirkkoherra; syntynyt noin 1540 Varsinais-Suomessa tai Länsi-Uudellamaalla, kuollut syyskuussa 1588 ruttoon Turussa. 

Jacobus Petri Finno (n. 1540–1588), tunnetummin Jaakko Finno, välillä suomalaisittain Jaakko Suomalainen, oli suomalainen pappi ja Turun katedraalikoulun rehtori. Hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan sekä laati katekismuksen ja rukouskirjan. Opillisesti Finno oli maltillinen uskonpuhdistaja.

 Piae Cantiones - Jaakko Finno.

Viipurilaislähtöinen Theodoricus Petri Rutha julkaisi Saksassa 1582 kokoelman teinien latinankielisiä lauluja nimellä Piae Cantiones. Jacobus Finno sai tehtäväkseen tarkastaa laulut.

Niistä poistettiin keskiajan katolisia aineksia, ja niitä muokattiin paremmin luterilaisuuteen sopiviksi. Suurin osa lauluista liittyi liturgiseen käytäntöön. Mukana ei ollut juoma- ja rakkauslauluja, joita teinien kuitenkin tiedetään laulaneen.

Hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan 1583 sekä laati katekismuksen ja rukouskirjan. Jacob Finnon puoliso oli Margeta Henriksdotter Myllar, jonka isä oli turkulainen porvari Henrik Henriksson Myllar ja äiti Agnes.

Caspar Eckman on itse Turun porvareita, kauppias ja oluenpanija sekä silkkikankaan myyjä. Hän on työskennellyt Turussa vuodesta 1615 alkaen, asuen Luostarin Jokikadulla. Raatimiehenä hän vaikutti 6-6 1632 lähtien aina vuoteen 1649 saakka, jolloin hän siirtyi pormestariksi Uuteenkaupunkiin. Turun edustajana hän esiintyi valtiopäivillä 1635 ja 1644.


 Vanhin Turusta säilynyt kartta vuodelta 1634. Maanmittarina Olof Gangius.

Caspar kuolee Turussa ja haudataan Tuomiokirkkoon 26-1 1668. Hänen isänsä Henrik Jakobson Finno opiskeli Wittenbergissä noin 1610, oli sitten sotaneuvos Henrik Klaunpoika Flemingin kotiopettaja ja Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen; Hämeenkyrön kirkkoherra 1615-50, rovasti.


 
 Henrik Klaunpoika Fleming (15. elokuuta 1584, Åkersholm–7. marraskuuta 1650, Tukholma) oli suomalainen soturi ja valtiomies, syntyisin Louhisaaren kartanonherrain suvusta, Turun linnan isännän Klaus Hermaninpoika Flemingin (k. 1616) ja Elin Henriksdotter Hornin (k. 1609) poika.

Finno oli erittäin varakas mies; hän mainitsee kirjeessään 1641, että oli jopa sijoittanut Itä-Intian kauppakomppaniaan 120 taaleria. Omisti myös Turussa vanhempiensa talon Myllärin ja Kankaanpään Vihteljärvellä tilan. Kyseessä oli ilmeisesti Hollannin kauppakomppania. Ruotsin vastaava perustettiin 1731. Tosin myös Tanskan kauppakomppania perustettin jo 1616.

 
 Ruotsin Itä-Intian Kauppakomppanian purjealus Götheborgin jäljennös

Casparilla on saatavia Mårten Friisiltä vuoden 1637 perunkirjoituksen mukaan ja kas tuosta löytyy 28-11 vuodelta 1640 maininta Joackim Eckmanista, joka vannoo tuolloin porvarinvalan Turussa. Hän on palvellut Casper Eckmanilla jo 12 vuoden ajan.

Turussa vaikutti myös lyypekkiläinen kauppias Joachim Eichman, joka sai porvarinoikeudet Lyypekissä 1617. Joachim Eichman hukkui kauppamatkalla Turkuun 1638, jonka jälkeen hänen leskensä ja lapsensa perivät hänen talonsa Lyypekissä. Tästä päätellen Joachim Eichman oli Caspar Eichmanin aikalainen - luultavasti samaa ikää.

 
Jaakko Ilkan muistomerkki / The Monument of Jaakko Ilkka

Ja jos oikein salapoliiseja ollaan - tämä 1640 mainittu Joackim Eckman auttoi Jaakko Ilkan pakosalle Turun linnasta vuonna 1596 ja ansioitui kaarlelaismielisenä Nuijasodan loppuselvittelyssä vuonna 1599.

Vuonna 1595 koko Pohjanmaan lääni jätti maksamatta kruunulle niinsanottua linnaleiriä eli raskasta verotusta armeijaa varten. Kolmella sotaretkellä oll Jaakko Ilkan johdolla Pohjanmaan miehet tyhjensivät maakunnan nopeasti veroja keräävistähuoveista.

Klaus Flemingin joukot kuitenkin saivat Jaakko Ilkan vangiksi, ja hänet vietiin Turun linnaan. Sieltä hän karkasi vaimonsa turkulaissukulaisten ja Pohjanmaalta tulleiden kaarlelaisten eli Flemingin vastustajan puolella olleiden talonpoikien avustamana syksyllä 1596.

Joidenkin tietojen mukaan hän oli paennut linnan käymälästä ryömimällä ulosteiden poistoon käytetyn aukon kautta ulos. Santeri Ivalo kuvailee kirjassaan Suomalaisia sankareita I Ilkan pakoa ylistävään tapaan: "Huovit olivat unohtaneet ottaa Ilkalta puukon ja tulukset pois, hän kiipesi tyrmänsä katonrajaan kaivamalla laastia kivien välistä, teki vaatteistaan köyden ja pakeni."

Lennart Segerstrålen maalauksen pohjalta painettu koulujen opetustaulu kertoo Jaakko Ilkan leiristä Nokian kartanolla.

Jaakko Pentinpoika Ilkka (noin 1545 Ilmajoki – 27. tammikuuta 1597 Isokyrö) oli suomalainen nimismies ja nuijamiesten päällikkö nuijasodassa.

Jaakko Ilkka: 1587-1590 meni uusiin naimisiin Lyypekistä Turkuun muuttaneen kauppiaan Joachim Eichmannin tyttären kanssa (jonka Caspar-nimisen veljen appiukko Jaakko Finno oli siis tehnyt 1582 suomenkielisen virsikirjan). He saivat ainakin kolme poikaa, 1592 avioliiton ensimmäisenä lapsena syntyi Matti-niminen poika, myöhemmin Josef-niminen sekä kolmas v.1633 Munsalassa kuollut poika, jonka nimeä ei tiedetä.

Jaakko Pentinpoika Ilkka, vihittiin 1587-1590 (tämän toinen avioliitto). S. n.1545 Ilmajoki, Peltoniemi. Ilkkalan isäntä, 1586-1588 Ilmajoen nimismies. Ennen Nuijasodan syttymistä puhjenneessa kapinassa vangittiin, mutta pääsi pakoon Turun linnasta 1596 Turun kaarlelaisten avustuksella, ehkä vaimonsa porvarissukulaisten avulla. Johti 1596 alkanutta Nuijasotaa. Mestattiin 1597 tammikuun lopulla.

Raatimiehenä

Turussa 5-12 2015

Simo Tuomola