Vega
1878 – Suomalainen tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöld lähti matkaan ”Vega”-laivallaan tarkoituksenaan purjehtia Koillisväylän läpi. 13 kuukautta myöhemmin 20. heinäkuuta 1879 hän kiersi Aasian itäisimmän niemen suorittaen siten tehtävänsä loppuun.
Aamukävelyllä tuossa Aurajokirannassa pysähdyin hetkeksi Aboa Vetus & Nova -museon luona Herman Dietrich Spöringin 1733-1771 muistovitriinin ääreen. Hän oli turkulainen kasvitieteilijä, kelloseppä ja taitava piirtäjä. Hän osallistui löytöretkeilijä James Cookin ensimmäiselle tutkimusmatkalle Australiaan ja Uuteen Seelantiin 1769-1771 ruotsalaisen kasvitieteilijä Daniel Solanderin sihteerinä.
Tolaganlahti
Spöring istuu piirtämässä pienessä saaressa ja näkee ihmeellisen
linnun. Cook nimeää havaintopaikan Spöringinsaareksi, kenties
kiitokseksi kvadrantin korjaamisesta Tahitissa.
Spöring
kuolee matkalla punatautiin tammikuussa 1771 ja haudataan Intian
valtamereen. Hautapaikaksi tulee 103 astetta itäistä pituutta E, 10
astetta eteläistä leveyttä S, liki tarkalleen 300km päässä
Joulusaaresta. Kapteeni Cook merkitsee tapahtuman lokikirjaan: Ajasta
ikuisuuteen siirtynyt Herra Sporing, herrasmies, joka kuului Herra
Banksin seurueeseen.
Ja
Cookin parkki Endeavour jatkoi matkaansa, päättäen reissunsa lopulta
vuonna 1778 meren pohjaan, jonne se upotettiin Rhode Islandin luona
Amerikan sisällissodan melskeissä. Nyt se lentelee sukkulana
avaruudessa ja esittäytyy replikana Australian Sydneyssä.
Meidän
oma sukkulamme ja endeavourimme voisi olla replikana suomalaisen
tutkimusmatkailija Nils Adolf Erik Nordenskiöldin Vega-laiva. Hän
onnistui ensimmäisenä kartoittamaan kolmimastoparkillaan pohjoisen
meritien Atlantilta Tyynellemerelle. Koillisväylän avauspurjehdukselle
naparetkeilijä, tiedemies ja geologi lähti Vegalla 22-6-1878. Kas
kummaa, juuri tällä päivämäärällä siis.
S/S Vega. Jacob Häggin (1839-1931) maalaukseen perustuva postikortti
Adolf Erik Nordenskiöld (oik. Nils Adolf Erik, 18. marraskuuta 1832 Helsinki – 12. elokuuta 1901 Dalby, Ruotsi) oli aikansa merkittävimpiä ja arvostetuimpia suomenruotsalaisia tiedemiehiä – geologi, mineralogi ja naparetkeilijä. Hänet kutsuttiin kymmenien tieteellisten seurojen ja useiden akatemioiden jäseneksi tai kunniajäseneksi. Hän oli ensimmäinen Koillisväylän kautta Jäämereltä Tyynellemerelle purjehtinut tutkimusmatkailija. Vuonna 1878 Nordenskiöld purjehti hieman yli 13 kuukaudessa Vega-laivalla Euroopan ja Aasian pohjoisrantoja seuraillen Tyynellemerelle. Vaikeissa olosuhteissa tehdyt matkat tekivät hänestä sankarin myös suuren yleisön silmissä.
Vegan matka ympäri Euraasian.
Tähtitaivaalla Vega on Lyyran tähdistön päätähti, se kesäkolmion tähdistä, josta aikoinaan tulee uusi Pohjantähti. Kolmimastoparkkina se koki kohtalonsa 1903 upotessaan kalastustehtävissä Grönlannin vesillä.
Tukholman
luonnonhistoriallisen museon edustalta Vega-monumentti
laivamalleineen on toki bongattavissa, mutta oman replikansa se ilman
muuta myös ansaitsisi Nordenskiöldin urotyön kunniaksi.
Vega-monumentti Tukholmassa vuodelta 1930
Löytöretkellä
Turussa 22-6 2013
Simo Tuomola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti